1. yle.fi
  2. Uutiset

Jatkuvat lakimuutokset hyydyttivät yksityisen säästämisen – Suomi nojaa lakisääteiseen eläketurvaan

Finanssialan Keskusliiton asiantuntija ihmettelee, miksi itse säästetty lisäeläketurva ei ole noussut tärkeäksi asiaksi vanhenevan väestön maassa. Kysymys on poliittinen, sanoo Eläketurvakeskuksen johtaja ja muistuttaa, että ihmisillä on erilaiset mahdollisuudet säästää.

Kotimaan uutiset
Mikko Kautto
Yle

Yksityinen eläkesäästäminen on ollut Suomessa vuoristorataa kymmenen vuotta, ja nyt vauhti on tyystin hyytynyt.

Innostus lopahti, kun jatkuvat lakimuutokset veivät sekä asiakkaiden että henkivakuutusyhtiöiden ja pankkien kiinnostuksen niin eläkevakuutuksiin kuin ps-tileihinkin, sanoo Finanssialan Keskusliiton asiantuntija Piritta Poikonen.

Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto ei pidä itsestään selvänä sitä, että tuote on sellainen, jota yhteiskunnan pitäisi tukea.

– Yksityisen eläkesäästämisen tukia ja sääntöjä on 2000-luvulla muutettu ainakin neljä kertaa.

Mikko Kautto

Hänen mukaansa kansainvälisestikin tuntuu olevan sellainen tilanne, että yksityinen säästäminen ei ole kovin suosittua oikein missään, ellei siihen yhdistetä aika koviakin veropoliittisia porkkanoita julkisen vallan toimesta.

– Yksityisen eläkesäästämisen tukia ja sääntöjä on 2000-luvulla muutettu ainakin neljä kertaa. Se on asia, jossa on ollut erilaisia poliittisia intressejä. Viime hallitus muutti ehtoja niin, että säästetyn pääoman saa nostaa 68-vuotiaana. Tuolloinkin on epäselvää, miten säästöjä aikanaan verotetaan. Tähän liittyy säästäjän kannalta epävarmoja elementtejä.

Lakisääteinen turva on hyvin vahva

Kautto korostaa, että Suomessa on hyvin vahva lakisääteinen turva, joka sisältää kansan- ja työeläkejärjestelmän.

Eläketurvamenot ovat 95-prosenttisesti lakisääteisen turvan menoja. Pitäisikö yksityistä tai vapaaehtoista puolta lisätä, on poliittinen kysymys, sanoo Kautto. Pitää muistaa, että säästämismahdollisuudet jakautuvat väestössä eri tavoin. Ne säästävät, joilla on varaa säästää. Tarve yksityiselle vakuuttamiselle taas ei ole juuri siellä, missä säästämiseen liikenisi ylimääräisiä rahoja.

Yksityinen eläkesäästäminen on ollut vuoristorataa kymmenen viime vuotta, sanoo Kautto.

– Lähtökohtaisesti vapaaehtoista eläkesäästämistä ei ole laajamittaisesti haluttu edistää siksi, että on katsottu, että pitempään työskentelystä tulevat automaattisesti työtulot ja työeläke, ja jos työeläke on kohtuullinen eli suurin piirtein sellaisella tasolla, missä nyt ollaan, niin ehkä se valtaosassa tapauksia riittää, Kautto sanoo.

Hän huomauttaa, että yhteiskunnassa on ryhmiä, joille säästäminen olisi tarpeellinen lisä. Sitten tullaan siihen kysymykseen, että pitääkö sen olla sidottua säästämistä.

Lisäeläke ei nouse puheenaiheeksi

Myös Finanssialan Keskusliiton asiantuntija Piritta Poikonen myöntää, että Suomen peruseläketurva on hyvä. Silti hän pitää hyvin kummallisena sitä, että lainsäätäjä on malttamaton ja lisäeläketurvaa on kiristetty lakimuutosten ketjulla.

– Kansalaisia pitäisi innostaa säästämään eläkepäiviä varten.

Poikonen kertoo, että Finanssialan Keskusliitto on esittänyt sekä edelliselle että nykyhallitukselle uudenlaista eläkesäästämismallia. Siinä lisäeläkettä kartuttava summa - joko kerta- tai jatkuvamaksuinen - ei olisikaan verovähennyskelpoinen, mutta lopulta maksettava eläke olisi verotonta tuloa.

Poikonen muistuttaa, että työeläke on suunniteltu turvaamaan sama suhteellinen kulutustaso kuin työssäoloaikana on ollut. Kun kunto heikkenee, moni haluaisi ostaa palveluja - esimerkiksi siivoamista tai pihatöitä.

– Näihin tilanteisiin oma lisäeläkesäästäminen olisi paikallaan.

Asia ei ole noussut keskiöön päättävissä pöydissä, sanoo Poikonen ja lupaa jatkaa lobbausta. Hänestä lisäeläketurvan väyliä pitäisi jalostaa ja kehittää.

– Lisäeläkkeisiin ryhtyvät ne, joilla siihen on mahdollisuutta ja tarvetta, Finanssialan Keskusliitto katsoo.

Lue seuraavaksi