Eläkeneuvottelut loppuivat yllättäen tältä päivältä

Neuvottelijoiden riveistä puhuttiin jopa kriisiytymisestä, mutta esimerkiksi vuoden 2025 jälkeisen eläkeiän määräytymisestä päästiin jopa alustavaan sopuun.

politiikka
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly saapumassa eläkeneuvotteluihin Etelärantaan 8. syyskuuta.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly saapumassa eläkeneuvotteluihin Etelärantaan 8. syyskuuta.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Työnantajapuolelta sanottiin, että neuvottelut tyrehtyivät maanantaina palkansaajapuolen erilaisiin vaatimuksiin. Työmarkkinajärjestöt katsovat huomenna iltapäivällä, onko neuvottelujen jatkamiseen edellytyksiä.

Kaikesta huolimatta pyrkimyksenä on yhä puristaa keskiviikoksi neuvottelutulos. Palkansaajajärjestöjen hallintoelimet on kutsuttu alustavasti koolle keskiviikoksi.

Palkansaajajärjestöjen välillä on ollut kiistaa eläkekarttumista, joita on oltu muuttamassa niin, että eläke karttuisi koko työuran ajan tasaisesti, kun karttuma on nykyisin korkeampi viimeiset kymmenisen vuotta ennen vanhuuseläkeiän alarajaa.

Eläkettä kertyy nykyisin 53 vuoteen saakka 1,5 prosenttia palkasta. Sen jälkeen karttuma on 1,9 prosenttia 63 vuoteen eli eläkeiän alarajaan saakka.

Korkeastikoulutettujen Akava on pitänyt tasakarttumaa tulonsiirtona matalammin koulutetuille työntekijöille, koska korotettu karttuma on hyödyttänyt koulutettua väkeä, jolla uran alku menee pänttäämiseen.

Edistystä tapahtunut

Neuvotteluista saatujen tietojen mukaan merkittävää edistystä on tapahtunut siinä, miten vanhuuseläkkeen ikäraja nousisi vuoden 2025 jälkeen. Osa neuvottelijoista oli valmis puhumaan jopa alustavasta sovusta, joskin samalla muistutettiin, että vuoden 2025 jälkeinen eläkeikä voi nousta uudelleen pöydälle, jos avoinna olevista kiistakysymyksistä ei saada sopua.

Hallitus haluaa sitoa eläkeiän suomalaisten elinajan odotteeseen, mutta palkansaajajärjestöt ovat arvostelleet sitä, että eläkeikä nousisi mekaanisesti ilman neuvotteluja. Yle Uutisten tietojen mukaan vuoden 2025 jälkeistä vanhuuseläkkeen ikärajaa määriteltäessä otettaisiin huomioon myös se, miten muilla keinoin on onnistuttu pidentämään ihmisten työssäoloaikaa.

Neuvottelijat ovat edistyneet myös siinä, mitä niin sanotulle työttömyysputkelle on tapahtumassa. Sen säilyttäminen on noussut palkansaajapuolelle yhä tärkeämmäksi, kun työllisyystilanne on heikentynyt.

Neuvotteluja hiertää vielä pahasti muun muassa se, mistä ikäluokasta alkaen eläkeikää aletaan nostaa ja miten jyrkällä tai kevyellä portaikolla se tehdään. Tavoitteena on nostaa alaikäraja 65 vuoteen. Lähellä nykyistä eläkeiän alarajaa olevat eivät haluaisi muutoksia lainkaan, mutta nuoremmat pitävät tätä epäoikeudenmukaisena.

Järjestöjen neuvottelijat olivat varautuneet hakemaan sopua suomalaisten työurien pidentämisestä myöhään maanantai-iltaan, mutta neuvottelut loppuivat Etelärannassa maanantaina jo ennen iltaseitsemää.