Varmista välkky vanhuus – haasta aivoja arjessa

Arviolta 7 000 - 10 000 työikäistä suomalaista sairastaa etenevää muistisairautta. Ensimmäiset oireet voi huomata esimerkiksi auton ratissa, kun ei muistakaan, mistä on tulossa ja minne menossa.

Kotimaa
Auton sivupeili
Marjut Suomi / Yle

Kaikki unohtelevat välillä asioita. Usein taustalla on kiire tai väsymyksestä johtuva keskittymiskyvyn puute. Mutta jos toistuvasti löytää itsensä ihmettelemästä, mitä pitikään tehdä tai sanoa, kyseessä voi olla muistisairauden oire. Pirkanmaan Muistiyhdistyksen terveydenhoitaja Sirpa Kotisaari listaa varoittavia merkkejä.

– Jos esimerkiksi ajaa autolla eikä muista, miten on sinne tullut ja mihin on menossa. Tai esineet ovat jatkuvasti hukassa ja on vaikea löytää sanoja.

– Myös tapaamisten unohtelu ja ongelmien ratkaisu- ja päättelykyvyn huonontuminen ovat ensioireita. Muistiongelmiin liittyy usein myös mielialan laskua, kertoo Sirpa Kotisaari.

Aivojen muutokset alkavat keski-iässä

Suomessa on lähes 130 000 muistisairasta ihmistä. Määrä on kasvussa, koska väki vanhenee. Työikäisistäkin arviolta 7 000 - 10 000 sairastaa etenevää muistisairautta.

Vanhenemista ei voi estää eikä omia perintötekijöitään muuttaa. Terveydenhoitaja Sirpa Kotisaaren mukaan omaa sairastumisriskiään voi silti pienentää monin keinoin. Vain pieni osa sairauksista on periytyviä.

– Korkea verenpaine ja kokonaiskolesteroli lisäävät muistisairauden riskiä, joten ne kannattaa hoitaa. Muutokset aivoissa alkavat jo keski-iässä, vaikka sairaus puhkeaa myöhemmällä iällä.

Jos työtä ei ole, aivojen käyttöä pitäisi lisätä.

Sirpa Kotisaari Tampereelta

Tuoreen Maailman Alzheimer -raportin 2014 mukaan diabetes lisää sairastumisriskiä huomattavasti. Terveelliset elämäntavat hoitavat niin aivojen, mielen kuin sydämenkin terveyttä. Ja jo pitkään on tiedetty, että aivot tarvitsevat harjoitusta ja haasteita. Ristasanatehtävät, sudokut, ulkoilu ja vaikkapa tanssi ovat hyvää aivojumppaa. Myös sosiaalinen kanssakäyminen tekee hyvää.

– Aivot pitävät asioista, joiden parissa on mukava muutenkin rentoutua, sanoo Sirpa Kotisaari.

Myös koulunpenkillä istutut vuodet vähentävät riskiä sairastua myöhäisiässä. Vaikka aivot rappeutuvat iän myötä jonkin verran, ne ovat vastustuskykyisemmät, kun niitä on aktiivisesti elämänkaaren varrella jumpattu.

Työtön voi tarvita aivojumppaa

Työ on hyväksi aivoille - kunhan se ei ole liian kuormittavaa, liian pitkään.

– Työikäinen saa harjoitusta työssäkin. Mutta täytyy muistaa myös työttömät. Jos työtä ei ole, aivojen käyttöä pitäisi lisätä, sanoo Sirpa Kotisaari Pirkanmaan Muistiyhdistyksestä.

Jos omat tai läheisen muistiongelmat huolettavat, neuvoja saa terveyskeskuksista ja työterveydestä.

– Kannattaa pitää läheisestä huolta ja auttaa hämmentävässä tilanteessa. Se aina ole helppoa, sillä unohtelu voi olla noloa.

Tietoa saa myös alueellisista muistiyhdistyksistä. Valtakunnallisella Muistiviikolla 15. - 19. syyskuuta useilla paikkakunnilla on ohjelmassa luentoja ja muistiriskitestauksia.