Tylsä työ on terveysriski – ja mikä tahansa työ voi olla tylsää

Tylsistyminen ei uhkaa vain liukuhihnan päässä, vaan vaara vaanii myös luovilla aloilla. Työstä tulee tylsää silloin, kun se ei tarjoa riittävästi haasteita ja omat kyvyt jäävät käyttämättä.

Kotimaa
Miehiä rakennustelineillä.
Rakennusala on yksi aloista, jolla tylsistymistä on keskimääräistä enemmän. Tutkija Lotta Harju kertoo, mitä sitä seuraa, kun työ ei nappaa.

Työpäivä tuntuu kestävän ikuisuuden ja keskittyminen lipeää työstä someen ja surffailuun. Töihin ei huvita panostaa yhtään enempää kuin on ihan pakko. Pitkästyttää.

Jos kuvaus tuntuu tutulta, olet todennäköisesti tylsistynyt työssäsi. Sillä, oletko ammatiltasi rekkakuski, taidemaalari vai henkilöstöjohtaja, ei ole väliä. Joissain ammateissa tylsistyminen on kuitenkin todennäköisempää kuin toisissa.

Työterveyslaitos ja Utrechtin yliopisto tutkivat yli 11 000 suomalaisen tylsistymistä töissä. Tutkittavat olivat 87 organisaatiosta eli joukossa oli lukuisten eri ammattien edustajia.

Tylsistyneimpiä olivat varastointi-, kuljetus- ja rakennusalalla työskentelevät.

– Vähiten tylsistymistä koettiin opetusalalla ja terveydenhoitoalalla, mutta muuten se ei ollut niin yksiselitteistä. Myös kulttuurialalla koettiin keskimääräistä enemmän tylsistymistä ja yhtä lailla tylsistymistä oli asiantuntijatöissä ja tämmöisissä valkokaulustöissä, Työterveyslaitoksen tutkija Lotta Harju kertoo.

Eli mikä on Suomen tylsin ammatti?

– Sitä en osaa sanoa, vaikka olisihan se seksikästä nimetä yksi ala. Kyse on enemmän yksilön kokemuksesta, miten hyvin hän voi hyödyntää työssään omia kykyjään ja mielenkiinnonkohteitaan, Harju toteaa.

Tylsistymisestä ei uskalleta puhua

Tylsistyminen on työelämän tabu. Harva uskaltaa kertoa työpaikallaan olevansa tylsistynyt, sillä siitä seuraa helposti laiskan leima.

– On hyväksyttävämpää olla loppuun palanut, koska silloin on osoittanut olevansa protestanttisen etiikan mukainen työjuhta. Ihmiset eivät välttämättä kehtaa myöntää edes itselleen, että ovat oikeastaan tylsistyneitä, Lotta Harju toteaa.

On hyväksyttävämpää olla loppuun palanut, koska silloin on osoittanut olevansa protestanttisen etiikan mukainen työjuhta,

tutkija Lotta Harju

Tutkjat pitävätkin todennäköisenä, että töissä tylsistyminen on yleisempää kuin on ajateltu. Aina tylsistymistä ei ole helppo huomata.

– Voi esimerkiksi olla, että tykkää työstään, mutta on tehnyt sitä samaa hommaa jo kauan, eikä se enää iske kipinää samalla lailla kuin aiemmin.

Tylsistyminen ei automaattisesti tarkoita, että olisi väärässä ammatissa, sillä työn mielekkyyteen vaikuttaa myös työympäristö. Voi esimerkiksi olla, ettei työntekijöille anneta mahdollisuutta käyttää kykyjään. Tähän viittaa se, että eniten tylsistymistä kokevat alle 36-vuotiaat.

– Haastavimmat tehtävät voivat kasaantua kokeneemmille työntekijöille. Tämä voi alentaa nuorempien työntekijöiden motivaatiota, jos he kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta näyttää ja kehittää osaamistaan, Harju sanoo.

Leipiintyminen vie terveyden ja pitkän työuran

Satunnaisena ilmiönä pitkäveteisyys on harmitonta, mutta pitkittyessään se heikentää sekä työntekijän hyvinvointia että työpaikan tuottavuutta.

– Jos työntekijä ei ole motivoitunut, eikä pääse käyttämään koko osaamistaan ja kapasiteettiaan, niin sehän on hirveää haaskausta, Lotta Harju summaa.

Lisäksi työhönsä leipääntyneet kokevat terveytensä heikommaksi ja työnsä kuormittavammaksi kuin ne, jotka painavat töissä intopiukkana.

– Tylsistyneet myös jäävät helpommin ennen aikojaa pois töistä eli kun puhutaan työurien pidentämisestä, niin tylsistyminen ei ainakaan siihen kannusta, Harju lisää.

Tylsää työtä voi tuunata

Tylsyyden selättämiseen ei ole olemassa yhtä yksiselitteistä ratkaisua. Tylsyys ei välttämättä poistu töitä lisäämällä eikä kiire takaa työnteon mielekkyyttä.

Kaikissa töissä on yleensä joitain keinoja, joilla voi tehdä hommasta itselleen mielekkäänmpää ja motivoivampaa.

tutkija Lotta Harju

– On olemassa viitteitä, että työn mielekkyys alkaa rapista, jos on liian kiire. Silloin kyse ei ole pitkäveteisestä tylsistymisestä vaan työhön alkaa leipääntyä, koska työnteossa ei tunnu olevan enää mitään järkeä, Lotta Harju huomauttaa.

Tylsyyden poistaminen on pitkälti työntekijän vastuulla. Koska tylsistyminen on työntekijän oma kokemus, työnantaja ei voi tietää, kuka kokee työn mitenkin. Työntekijää kuitenkin auttaa, jos työnantaja ymmärtää, että sama työ voi olla yhdelle kiinnostavaa ja toiselle tylsää.

– Parhaiten tylsyyttä lievennetään vuorovaikutuksessa, mutta näkisin, että työntekijän tulee ottaa vastuu omasta työstään ja työsuorituksestaan. Esimiehen kanssa voi ottaa esiin, että kaipaa työhönsä muutosta.

Tutkija uskoo, että jokaista työtä voi tuunata.

– Kaikissa töissä on yleensä joitain keinoja, joilla voi tehdä hommasta itselleen mielekkäämpää ja motivoivampaa. Pieniä asioita oman työkuvan sisällä.

Työterveyslaitoksen tutkija Lotta Harjua Yle Keski-Suomelle haastatteli Marika Paaso.