Miljardeja yhteiskunnalle säästävät omaishoitajat kiirehtivät uutta lakia

Omaishoitajat tekevät niin inhimillisesti kuin kansantaloudellisestikin korvaamattoman arvokasta työtä. Suomen tukijärjestelmä on kitsas.

terveys
Nainen makaa sohvalle ja mies istuu tuolilla hänen vierellään
Ulla Meriläinen / Yle

Omaishoitajat kiirehtivät nykyistä oikeudenmukaisempia ja valtakunnallisesti yhtenäisiä hoitokorvauksia. Pirkanmaan Omaishoitajat ry:n Pionin puheenjohtaja Aarre Alanen hoputtaa valtiovaltaa aloittamaan kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman toteuttamisen.

– Omaishoidon tuen kriteerit pitää yhtenäistää. Palkkioluokkien pitää koko maassa olla samat, samaten verotusasiat on saatava kuntoon.

– Olen leikkinyt ajatuksella, että kaikki Suomen omaishoitajat ilmoittaisivat ensi kesänä yhtä aikaa pitävänsä kahden viikon loman. Silloin ehkä yhteiskuntakin tajuaisi, kuinka korvaamatonta hoitotyötä me omaishoitajat teemme, kun koko hoitojärjesterlmä tukkeutuisi.

Omaishoito säästää lähes kolme miljardia vuodessa

Kelan tutkija Sari Kehusmaa on väitöstyössään laskenut, että ilman omaisten apua ikääntyneiden hoidon menot olisivat vuosittain 2,8 miljardia euroa nykyistä korkeammat.

– Omaishoito säästää kuntien menoja keskimäärin 20 000 euroa henkilöä kohti. Suomessa on väestötutkimusten ja Kelan tilastojen mukaan 140-tuhatta ikäihmistä, jotka ovat omaisten säännöllisen avun varassa.

– Tukea saa noin 40 000 omaishoitajaa. Omaisten auttaminen on kuitenkin paljon yleisempää, sanoo Kehusmaa.

– Raskasta ja sitovaa hoitotyötä tekee Suomessa arviolta 60 000 hoitajaa. Joka kolmas vaativaa hoitotyötä tekevä omainen siis jää ilman omaishoidon tukea.

Sari Kehusmaa pitää nykyistä omaishoidon järjestelmää poukkoilevana ja epäoikeudenmukaisena.

– Monet kunnat alimitoittavat omaishoidon määrärahat. Välillä tukia lisätään, välillä supistetaan. Tämä järjestelmä ei ole läpinäkyvä. Omaishoitaja ei voi luottaa siihen, että hän saa tukea silloin, kun hän sitä tarvitsee.

Suomalaiset auttavat ahkerasti omaisiaan

Suomessa on painotettu valtion ja yhteiskunnan roolia vanhusten hoidossa. Sari Kehusmaa kertookin yllättyneensä, kun hän väitöskirjaa tehdessään tutustui eurooppalaiseen tutkimukseen, jossa verrattiin omaisten ikäihmisille antamaa apua. Tutkimustiedot on kerätty vuosituhannen vaihteessa.

– Tuon EU-maat kattavan tutkimuksen mukaan suomalaiset auttavat vanhoja ihmisiä eniten Euroopassa, paljon enemmän kuin esimerkiksi Etelä-Euroopan maissa.

– Suomalaisten omaisilleen antama epävirallinen apu ei tutkimuksen mukaan ollut pelkkää kaupassa käyntiä tai asioiden hoitamista. Omaishoito myös korvaa monia kunnilta saatavia palveluita, sanoo Kehusmaa.

– Meidän pitäisi nyt pitää huolta siitä, että myös tulevat sukupolvet haluavat auttaa ja sitoutua omaishoitoon.

Hoitovastuu on raskas ja rakas

Aarre Alanen on hoitanut aivorungon vaurion vammauttamaa Marjo-vaimoaan vuodesta 2000.

– Teen tätä rakasta ja raskasta työtä niin kauan kuin virtaa vain riittää, sanoo ensi vuonna 70 vuotta täyttävä Alanen.

– Alussa oli vaikeaa, mutta nyt erikoissairaanhoidon hoidon tehtävätkin jo sujuvat ja olen tyytyväinen Tampereen kaupungilta saamaani hoitotukeen. Ainoa asia mikä harmittaa, on verotus.

Alasella on hyvät tukiverkot ja hän käy kouluissa ja muissa tilaisuuksissa kertomassa omaishoitajan työstään.

Voimia antaa myös vertaistuki.

– Käyn tuolla Pionin eli Pirkanmaan Omaishoitajien toimistolla usein juttelemassa ihmisten kanssa. Olen kuin toinen ihminen, kun palaan sieltä kotiin. Vertaistukiryhmä on ollut minulle tärkeä henkireikä.