Professori: Pakotteista todella vaikea päästä eroon

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi arvioi Ylen aamu-tv:n haastattelussa keskiviikkona, että Venäjän toimintaa Ukrainassa ei muuteta pakotepolitiikalla.

Aamu-tv
Martti Koskenniemi.
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi arvioi, ettei pakotteilla voi vaikuttaa kohdemaan poliittisiin päämääriin. Koskenniemi myös varoittaa, että pakotteista irti pääsy on tosi vaikeaa.

Venäjän ja lännen pakotenokittelu tuskin muuttaa Venäjän toimintaa Ukrainassa, arvioi Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi Ylen aamu-tv:n haastattelussa keskiviikkona.

– Jos me odotamme pakotepolitiikalta, että kohdevaltio, siis tässä tapauksessa Venäjä, muuttaa toimintaansa, pyytää anteeksi ja lähtee pois, niin silloin joudumme pettymään.

Koskenniemen mukaan Venäjän toimintaa ei muuteta pakotepolitiikalla.

– Uuden vuosituhannen aikana pakotepolitiikkaa on sovelluttu parisen sataa kertaa ja niistä on tehty paljon tutkimuksia. Tutkimukset täysin yksiselitteisesti osoittavat että pakotteet eivät muuta kohdevaltion poliittista käyttäytymistä.

Koskenniemellä pakotteilla on kuitenkin muitakin tarkoitusperiä, kuten esimerkiksi se, että kansainvälinen yhteisö voi osoittaa tuomitsevansa sotatoimet, vaikka ei aio itse osallistua taisteluihin.

– Pakotteista päättämällä vältetään sotaan meneminen, mutta kuitenkin tehdään jotakin.

Pakotteet näyttävät maailmalle, että yhteisiä normeja on loukattu, Koskenniemi arvioi.

Pakotteista on vaikea luopua

Koskenniemi arvioi, että pakotteiden käyttö on kuitenkin todella ongelmallista, sillä niistä pääsee eroon vain, kun kaikki EU-valtiot yksimielisesti suostuvat niistä luopumiseen.

Koskenniemen mukaan on mahdollista, että vaikka muut maat haluaisivat tulevaisuudessa luopua pakotteista, niin muutama yksittäinen valtio voi estää pakotteista luopumisen.

– Joku Latvia tai Liettua voi kokea, että Venäjälle täytyy edelleen näyttää ja muut jäävät yhden valtion panttivangiksi tässä asiassa.

Sota, kriisi vai tilanne?

Koskenniemi arvioi myös Ukrainan tilanteen termistöä kansainvälisen oikeuden kannalta. Koskenniemen mukaan kansainvälisen oikeuden kannalta on dramaattista sanoa, että kyseessä on sota.

– On kuitenkin kyseessä sota ja hyökkäysteko. Näiden termien käyttäminen virallisessa yhteydessä on tietysti hyvin tuomitsevaa Venäjää kohtaan.

Koskenniemi kertoi, että Kansainvälinen tuomioistuin, joka on YK:n oikeudellinen pääelin on hyvin samantapaisissa kriiseissä päätynyt arvioimaan tilanteen sodaksi.

– Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta se toiminta, mitä Venäjä harjoittaa Ukrainassa on hyökkäysteko. Ukraina ja Venäjä ovat kansainvälisoikeudellisesti sodassa keskenään.

Koskenniemi avasi, että arkikielessä sota on hyvä sana kuvaamaan intensiivistä konfliktia. On kuitenkin ymmärrettävää, että oikeudellisessa ja diplomaattisessa kontekstissa sanaa "sota" käytetään harkiten, sillä sanan käytöllä on pitkäaikaiset diplomaattiset vaikutukset.

– Diplomatian näkökulmasta ei ole tarpeen dramatisoida tilannetta enempää, vaan halutaan ohittaa hyökkäysteko, jotta voitaisiin päästä keskustelemaan siitä miten saataisiin tilanne loppumaan.

Kansainvälisissä oikeudessa sodaksi määritellään tilanne, jossa on tapahtunut hyökkäystekoja ja jossa toinen osapuoli harjoittaa itsepuolustusoikeutta.