Hiki virtaa ja olkapäitä polttaa – miksi toinen kestää löylyjä paremmin?

Yksi karkaa alalauteille, kun toinen pääsee löylyn heittämisessä vasta vauhtiin. Ihmiset sietävät saunan kuumuutta hyvin eri tavoin. Asiantuntijan mukaan tieteellisestä tutkimuksesta ei löydy selitystä ilmiöön – spekulaatioita kuitenkin on.

Kotimaa
Saunamaraton 2011, sauna, löyly
Kuka kestää pisimpään?YLE Keski-Suomi / Matti Myller

Lauteilla loikoileva tai sieltä viileään suihkuun karkaava saattaa ihmetellä, minkä vuoksi toinen kestää löylyä selvästi toista heikommin. HUSin tutkimusjohtaja ja Suomen Saunaseuran kunniapuheenjohtaja Lasse Viinikka ei osaa antaa kysymykseen vedenpitävää vastausta.

– Valitettavasti en osaa sanoa, eikä luultavasti kukaan muukaan osaisi. Asialle ei ole mitään selkeää fysiologista selitystä. Kyllä se on vielä mysteeri.

Viinikka toteaa, että erot kestävyydessä voivat olla hyvin suuret. Jotkut pitävät 80 astetta jo sietämättömän kuumana, kun taas toiset pysyvät lauteilla, vaikka mittari näyttäsi 140 astetta.

– Kokemusperäisesti tiedetään, että tottuminen jossain määrin parantaa kestävyyttä. Syytä lähtökohtaiseen kestävyyseroon ei ole kuitenkaan toistaiseksi pystytty selvittämään.

Miksi faktaa ei ole?

Viinikan mukaan ilmiö on herättänyt spekulointia, vaikka varsinaista tutkimustietoa ei ole olemassa.

Sen tutkiminen on kuitenkin tavattoman hankalaa. Yleensä tällaiset mekanismit selvitetään koe-eläinmalleilla.

Lasse Viinikka, tutkimusjohtaja

– Ihmisen lämpöä aistivat reseptorit voisivat olla toisilla herkempiä, niitä voisi olla enemmän tai ne toimisivat jotenkin eri tavalla. Nämä ovat kuitenkin täydellisiä spekulaatioita. Mitään kokeellista näyttöä sen puolesta ei ole, Viinikka sanoo.

Miksi asiasta ei ole näyttöä?

– Se varmaankin johtuu siitä, että lämpöreseptorit tunnetaan kaiken kaikkiaan aika huonosti. Tämä on suhteellisen uusi asia, mutta voi olla, että seuraavan viiden vuoden aikana asia alkaa selvitä.

Viinikan mukaan tulevaisuudessa kiinnostavin tutkimusaihe olisi juuri lämpökokemuksen fysiologian selvittäminen.

– Sen tutkiminen on kuitenkin tavattoman hankalaa. Yleensä tällaiset mekanismit selvitetään koe-eläinmalleilla. Tällaisia on vaikea tehdä saunaan liittyen, koska nämä pienet koe-eläimet käyttäytyvät eri tavalla kuin ihminen. Ne eivät hikoile. Tässä mielessä kokeellinen saunatutkimus on hankalaa.

Viinikka kertoo, että kaiken kaikkiaan saunasta on kirjoitettu useita satoja tieteellisiä julkaisuja. Suomessa väitöskirjojakin on tehty pitkästi toista kymmentä.