Sienitauti runtelee ruskan värejä

Ruska on tänä syksynä jäänyt varsin hailakaksi. Metlan erikoistutkija Risto Jalkanen kertoo, että syynä ovat erilaiset sienitaudit, jotka vaivaavat puita erityisesti etelässä. Pohjoisessa Lapissa ruska on ollut värikäs.

Kotimaa
Ruskanaikainen mustikka
Jouni Liukkonen

Metlan erikoistutkijan Risto Jalkasen mukaan ruska on kaunis ja vielä paranemassa Lapissa Saariselkä – Menesjärvi -rajan pohjoispuolella: lehtipuissa on kellertävät lehdet, ja maaruska hehkuu kauniina.

Hieman etelämpänä, aina Kittilän, Kolarin ja Sodankylän korkeudelle asti lehtipuut ovat jo lehdettömiä. Niissä on esiintynyt syyskesän aikana runsaasti sienitauteja, ja tautien ruskeaksi värjäämät lehdet ovat jo varisseet. Maaruska on tälläkin alueella kaunis.

Pohjois-Suomessa Kolari–Kittilä–Sodankylä -linjan eteläpuolella puissa on vielä lehtiä, mutta ne ovat monin paikoin sienitautien ruskeiksi värjäämiä.

Esimerkiksi yleensä kauniiseen ruskaan tuleva haapa on kärsinyt männyn versoruosteesta ja varistanut lehtensä monin paikoin. Hieskoivu on kärsinyt pahoin ruostesienistä. Sen sijaan rauduskoivun tilanne on parempi, ja se erottuukin maisemassa keltaisena.

Etelä-Suomessa sienet vaivaavat puita

Etelä-Suomessa hies- ja rauduskoivuja vaivaavat sienitaudit, mikä heikentää väriloistoa ja aikaistaa lehtien varisemista, Jalkanen kertoo. Etelä-Suomessa varisemisen aiheuttavat muut sienet kuin koivunruoste. Etelä-Suomen sisällä on suuria eroja koivujen kunnossa. Ruskaa heikentäviä tekijöitä on eniten lännessä ja etelässä ja vähiten idässä ja kaakossa.

Normaalisti hyvän ruskan antava pihlaja on etelässä monin paikoin täysin sienitautien runtelema.

Varsinkin idässä ja kaakossa haapa on kärsinyt lehtiä syövistä hyönteisistä ja koko maassa männynversoruosteesta.

Tavallisesti lehtensä vihreänä pudottava leppä on kärsinyt ankarasti lepänruosteesta etelärannikolta Oulu – Kajaani -linjalle.

Puut valmistautuvat talveen

Ruskaa esiintyy maapallolla alueilla, joissa on selvät vuodenajat. Lehtien kellastuminen ja variseminen on puiden valmistautumista talviseen lepokauteen.

Syksyllä ilman lämpötilan laskiessa ja päivän pituuden lyhetessä lehtien lehtivihreä alkaa vähitellen hajota ja hajoamistuotteet siirtyvät puun runkoon seuraavaa kasvukautta varten. Kun lehtivihreä häviää, lehtien muut väriaineet tulevat näkyviin.

Muista väriaineista karotenoidit tuottavat lehtiin keltaisia ja oranssinpunaisia värisävyjä ja antosyaanit punaisia värisävyjä.

Lehtien ennenaikainen kellastuminen johtuu sienitaudeista, kuivuudesta tai ravinteiden puutteesta. Kaikkien puiden lehdet eivät kellastu syksyllä. Esimerkiksi harmaa- ja tervaleppä varistavat lehtensä vihreinä.

Lähteet: Metla