Pyykinpesusta ja elokuvien katselusta tappouhkauksiin – työntekijä avaa lastenkodin arkea

Facebookissa levinnyt kauhukertomus on nostanut esiin kysymyksen, miten nuoria kohdellaan lastenkodeissa. Lastenkodin työntekijän mukaan arki sujuu yleensä rauhallisesti. Varsinkin päihdeongelmaiset nuoret voivat kuitenkin aiheuttaa vaaratilanteita, ja silloin työntekijät saattavat joutua turvautumaan pakkokeinoihin.

Kotimaa
Tunnistamaton nuori makaa lattialla polvet koukussa
Yle

Rauhallisesti sujunut ruokailuhetki keskeytyy, kun yllättäen nuori hyökkää vastapäätä istuvan toisen nuoren kimppuun. Syynä saattaa olla vain ärsyttäväksi tulkittu katse. Tällaisiakin tilanteita lastensuojeluyksiköissä työskentelevät kohtaavat. Silloin on otettava käyttöön lastensuojelulain rajoitustoimenpiteet.

Lastensuojelulaissa pakotteiden ja rajoitteiden käyttö on tarkasti säänneltyä. Esimerkiksi eristämistä ja kiinnipitämistä käytetään silloin, kun lapsi on vaaraksi itselleen ja muille.

– Sellaisia tilanteita sattuu, että nuori vetää kilarit sellaisessa täysin normaalikasvatuksellisessa tilanteessa, kuten että hänen pitää siivota ruokapöytä, jonka on sotkenut. Siinä saattaa kattilat lennellä ja tulla nyrkkiä ohjaajaa tai muita nuoria päin. Ohjaajan on silloin pakko tarttua nuoresta kiinni, lastensuojeluyksikön työntekijä kertoo.

Jopa alle 15-vuotiailla laitokseen tulevilla voi olla jo pitkä huumetausta, on käytetty ihan mitä tahansa on saatu.

Sijaishuollossa toimivat työntekijät eivät mielellään kerro kokemuksestaan muun muassa salassapitovelvollisuuteen vedoten. Moni tähän juttuun kysytyistä kieltäytyi haastattelusta. Yksi kuitenkin suostui siihen nimettömänä. Hän ei ole työskennellyt nettikirjoittelun kohteena olevassa lastensuojeluyksikössä, mutta hänen kertomuksensa valottaa omalta osaltaan, miten vaikeat tilanteet lastenkodeissa saattavat syntyä.

Joillakin takana laitoskierre

Uhkaavia tilanteita tulee onneksi lastensuojeluyksikön työntekijän mukaan harvoin, mutta niitä varten käydään koulutuksessa. Voimaa käytetään niin, ettei nuorelle tuotettaisi kipua ja aina pyritään käyttämään niin vähän voimaa kuin mahdollista. Joskus pelkkä käden laittaminen olkapäälle riittää. Laitoksessa olevilla nuorilla voi olla kuitenkin päihdetaustaa ja vieroitusoireista kärsivät tai huumausaineiden vaikutuksen alaiset nuoret voivat olla arvaamattomia.

– Jopa alle 15-vuotiailla laitokseen tulevilla voi olla jo pitkä huumetausta, on käytetty ihan mitä tahansa on saatu. Nuoret voivat olla sellaisia, jotka ovat käyneet jo useissa laitoksissa ja koska heidän kanssaan ei ole pärjätty, heidät siirretään eteenpäin, työntekijä kertoo.

Päätökset tehtävä nopeasti

Yhteydenpitoa voidaan rajoittaa, jos huumetaustainen nuori on yhteydessä esimerkiksi huumekavereihinsa. Yhteydenpidon rajoittaminen on niin raju puuttuminen perusoikeuksiin, että siitä päättää nuoren asioita hoitava sosiaalityöntekijä.

Vaikka meitä ohjaajia monta kertaa sääntöjen vuoksi natseiksi sanotaan, sitä me emme ole. Ei ole kenenkään etu käyttää käyttää rajoituskeinoja turhaan.

– Siinä on iso hatkariski, että nuori tilaa itselleen kyydin pois. Mutta päätös rajoittamisesta tehdään porukalla, kuten muissakin toimenpiteissä. Ei tämä ole diktatuuri., työntekijä kertoo.

Joskus tilanteet tulevat kuitenkin niin nopeasti, ettei päätöstä voi pohtia isommalla joukolla.

– Jos henkeä uhataan, niin ei heti silloin voi soittaa pomolle, että saako pitää kiinni.

Eristettynä ei olla yksin

Työntekijä kertoo, että nuoren huone on tarkastettava esimerkiksi silloin, jos nuori on viillellyt itseään tai on syytä epäillä, että huoneessa säilytetään huumeita. Esimerkiksi pelkkä epäily tupakoista ei riitä tarkastukseen. Tarkastus tehdään niin, että nuori on itse paikalla. Jos nuorelle tehdään laissa määritelty henkilöntarkastus tai -katsastus, sen tekee aina nuoren kanssa samaa sukupuolta oleva, ja paikalla on myös toinen työntekijä.

– Mieluiten tämä toinenkin henkilö on samaa sukupuolta kuin nuori. Aina se ei onnistu, mutta aina on kaksi henkilöä paikalla, työntekijä kertoo.

Eristäminen voi tulla kyseeseen silloin, kun itsetuhoista nuorta ei saada muilla keinoin rauhoitettua.

– Jos itsetuhoinen ihminen uhkaa vahingoittaa itseään partaterällä tai vaikka ikkunan karmista irrotetulla listalla, häntä ei uskalla jättää yksin ilman valvontaa. Eristäminen on aina se viimeinen keino ja nuorta ei hetkeksikään jätetä yksin. Ja tietenkin nuoren pitää saada ruokaa ja juomaa ja käydä vessassa, työntekijä painottaa.

Jos henkeä uhataan, niin ei heti silloin voi soittaa pomolle, että saako pitää kiinni.

Arki yleensä rauhallista

Lastensuojeluyksikön työntekijän mukaan arki traumaattisiakin tapahtumia kokeneiden ja päihdetaustaisten nuorten kanssa sujuu kuitenkin yleensä rauhallisesti. Nuorten kanssa opetellaan elämän perusasioita kuten pyykinpesua, käydään harrastamassa liikuntaa, kuten ratsastusta ja katsellaan elokuvia.

– Vaikka meitä ohjaajia monta kertaa sääntöjen vuoksi natseiksi sanotaan, sitä me emme ole. Ei ole kenenkään etu käyttää rajoituskeinoja turhaan. Me olemme kuntouttamassa nuoria, ja meillä kaikilla on mukavampaa, jos arki sujuu ihan tavallisia kasvatusmenetelmiä käyttäen.

Tarkennus: Leipätekstiin ja Mistä on kyse -osioon on tarkennettu sitä, että nimettömänä esiintyvä haastateltava ei liity millään tavalla Facebookissa leviävään tarinaan huonosta kohtelusta lastenkodissa.