Föri seilannut Turusta Åboon 110 vuotta – kurkista konehuoneeseen videollamme

Aurajokea väsymättä kyntävä kaupunkilautta lienee Suomen vanhin yhä toimiva kulkupeli. Ulkopaikkakuntalaisille Föri on jatkuva ihmetyksen aihe.

liikenne
Kaupunkilautta Föri.
Turkulaisille rakkaan kaupunkilautan syntymäpäiviä juhlitaan sunnuntaina. Katso videoltamme miltä näyttää Förin konehuoneessa.

Pieni kettinkivetoinen lautta on kuljettanut turkulaisia Aurajoen yli jo 110 vuoden ajan. Katsantokannasta riippuen Föriä voidaan kutsua jopa Pohjoismaiden ainoaksi kaupunkilautaksi, joskin kilpailijoita löytyy vaikkapa heti lahden takaa Tukholman Djurgårdenista.

Joka tapauksessa Föri on erottamaton osa Aurajoen alajuoksun maisemaa, eikä se siitä ole mihinkään häviämässäkään.

– Sanotaanko hienosti, että liikennepoliittinen tilanne Förin suhteen ei reilussa sadassa vuodessa ole muuttunut yhtikäs miksikään. Tässä ei ole siltaa siitä yksinkertaisesta syystä, että sen pitäisi olla kohtuuttoman korkea. Laivojen pitäisi mahtua siitä alta, sillä aina Martinsillalle asti on edelleenkin kaupallista liikennettä, paaluttaa satamakapteeni Kari Riutta.

Kyylät korvaavat kellokortin

Harva nykyturkulainen tulee lautalla ajellessaan ajatelleeksi, että pieni kulkupeli on tärkeä osa Turun kulttuuri- ja teollisuushistoriaa. Aikoinaan sitä tarvittiin hoitamaan mm. Barkerin puuvillatehtaan työmatkaliikennettä.

– Tässähän oli telakka, Auran panimo, Barker ja monta muuta tärkeää tehdasta. Turku-seura julkaisi jo 60-luvun lopulla kaskuteoksen ” Klaari o sano föriäijä koPumpulaflikat jokken putos”. Sadassa vuodessa alueen luonne on muuttunut teollisuusalueesta asuinalueeksi.

Föri oli vuosikymmeniä Turun sataman hallinnassa, ja Riutalle on käynyt selväksi lautan merkitys kaupunkilaisille vuolaan kansalaispalautteen takia.

– Oli ihmisiä, jotka ottivat elämäntehtäväkseen Förin kuljettajien työajan seurannan. Kukaan ei valita, jos ruotsinlaiva lähtee liikenteeseen viisi minuuttia myöhässä, mutta Förin takia puhelin pärisi heti. Siksi kuskeilla ei ole kellokorttia, kun heidän työaikaansa seurataan muutenkin!

Nykyään Förin omistaa kaupungin kiinteistöliikelaitos ja liikennöinnistä vastaa yksityinen yritys.

Näkymä Aurajoelle kaupunkilautta Förin konehuoneesta.
Jouni Koutonen / Yle

Föri-kuskin työolot toisinaan hanurista

Föri on seilannut valkokankaalle muun muassa Antti Reinin Vares-hahmo kannellaan, ja on sillä järjestetty pienimuotoisia konsertteja ja tanssejakin.

Älä lähre mihenkkäs ennen ku föri on kii kaijas ja puami ylhäl.

Joskus meno on äitynyt turhankin musikaaliseksi.

Kerran kesälomallaan satamakapteeni Kari Riutta sai kurttuotsaisen puhelun kuskilta, jolle neljäs ilta haikeaa haitarinsoittoa oli liikaa.

– Kuski valitti sydän täynnä pyhää vihaa, että se hanuristi soittaa joka ilta samat kappaleet, ja hän tietää jo etukäteen missä kohtaa se soittaa väärinkin! Hän ei jaksa enää tätä työpaikkakiusaamista ja terrorisointia.

Paikalliset neuvottelut puhelimessa tuottivat kuitenkin tulosta, ja molempien osapuolien työrauha turvattiin rajoittamalla haitarinsoittoa Förillä yhteen tuntiin illassa.

Satamakapteeni Kari Riutta.
Satamakapteeni Kari Riutta.Jouni Koutonen / Yle

– Kieltämättä kävi mielessä, pitäisikö tehdä sellainen liikennemerkki, jossa on henkselit vedetty haitarin yli… Ja lisäkilpi, jossa lukee ”max. 60 min”.

Pieni kaupunkilautta on merkittävä osa turkulaista sielunmaisemaa, ja monelle kaupunkilaiselle arkisen tuttu ja turvallinen kulkuväline.

Ulkopaikkakuntalaisissa Föri voi aiheuttaa hämmennystä, ja onpa heitä joskus höynäytettykin.

– Joskus 90-luvun alussa satama painatti ”Förin vapaalippuja”. Turkulaiset toki tiesivät matkan olevan ilmainen muutenkin, mutta annoin kerran yhdelle kaakkoissuomalaiselle vieraalle sellaisen. Hän ihmetteli, miksei siihen ole painettu hintaa, että hän saisi laitettua sen matkalaskulle, hymähtää satamakapteeni Kari Riutta.

Mitä muistoja sinulla liittyy Föriin? Jaa tarinasi oheisella lomakkeella!