Nuoret ovat alkaneet kannella itse epäkohdista sijaishuollossa

Lastensuojeluyksiköihin sijoitetut nuoret ovat aiempaa tietoisempia omista oikeuksistaan ja ovat alkaneet itse kannella epäkohtina pitämistään asioista. Lastenkodeista kannellaan viranomaisille kuitenkin edelleen melko harvoin.

Kotimaa
Lapsen silhuetti
Yle

Nuoret kantelevat nykyisin myös itse epäasiallisena pitämästään kohtelusta lastenkodeissa. Perinteisesti sijaishuoltoon sijoitettujen lasten biologiset vanhemmat tai muut omaiset ovat tehneet kanteluja.

– Se kertoo, että nuoret ovat tietoisia omista oikeuksistaan, mikä on hyvä asia, Itä-Suomen aluehallintoviraston sosiaalihuollon ylitarkastaja Sirkka Koponen toteaa.

Myös Valviran ylitarkastaja Marita Raassina on huomannut nuorten aktivoitumisen. Hän uskoo myös, että tiedon lisääntyminen omista oikeuksista voi olla osasyy lisääntyneisiin kanteluihin.

– Sama on havaittu Valvirassa, että nuoret itse ottavat yhteyttä. Yhteydenotto on nykyisin helpompaa, asioista kirjoitetaan mediassa ja nuoret itse keskustelevat keskenään omista asioista ja voivat rohkaista toisiaan viemään asioita eteenpäin, Raassina sanoo.

Sijaishuoltoon sijoitettujen nuorten arki on puhuttanut viime päivinä Facebookissa laajalle levinneen kauhukertomuksen vuoksi. Poliisi tutkii kirjoitusta epäiltynä kunnianloukkauksena. Myös aluehallintovirasto on menossa kirjoituksen kohteena olevaan Itä-Suomessa sijaitsevaan lastenkotiin tarkastuskäynnille.

Kantelut lastensuojelusta kasvussa

Lastenkodeista viranomaisille tehdyt epäkohtailmoitukset ja kantelut koskevat monesti lasten kohtelua ja rajoittamistoimenpiteiden oikeutusta. Lastensuojelulaissa listattuja rajoittamistoimenpiteitä ovat muun muassa kiinnipitäminen, eristäminen ja yhteydenpidon rajoittaminen.

Lastensuojelun valvonta-asioista kuitenkin vain pieni osa koskee lastenkoteja.

Esimerkiksi kollektiivisen rangaistuksen käyttö niin, että kaikille tulee poistumiskielto yhden nuoren toiminnan vuoksi ei käy.

Marita Raassina

Esimerkiksi Itä-Suomen aluehallintovirastoon tulee vuosittain 20–30 lastensuojelua koskevaa kantelua, joista vain muutama kohdistuu lastensuojeluyksiköiden toimintaan. Useimmiten kannellaan kuntien lastensuojeluviranomaisten menettelyistä kuten huostaanotosta.

Koko maassa aluehallintovirastoille ja Valviralle tuli viime vuonna 335 lastensuojelua koskevaa valvonta-asiaa. Niiden määrä on liki kaksinkertaistunut vuodesta 2010. Myös lastenkoteja koskevissa valituksissa on nähtävissä pientä kasvua.

Lainvastaisia keinoja käytössä

Raja rajoitustoimenpiteiden ja kasvatuksellisten keinojen välillä on osassa lastenkodeista häilyvä. Valviran vuonna 2012 tekemän selvityksen mukaan lastensuojeluyksiköissä saatetaan lainvastaisesti käyttää rajoitustoimenpiteitä jopa joukkorangaistuksena. Lapsi saattaa joutua lunastamaan itselleen kuuluvia oikeuksia, kuten oikeuden pitää itselleen kuuluvia tavaroita huoneessaan.

Rajoittamistoimenpiteistä säännellään tarkasti lastensuojelulaissa, mutta laitoksen omia sääntöjä ei välttämättä mielletä lastensuojelulain mukaisiksi rajoitustoimenpiteiksi. Tämä on Valviran ylitarkastaja Marita Raassinan mukaan ongelma.

Se kertoo, että nuoret ovat tietoisia omista oikeuksistaan, mikä on hyvä asia.

Sirkka Koponen

– Esimerkiksi kollektiivisen rangaistuksen käyttö niin, että kaikille tulee poistumiskielto yhden nuoren toiminnan vuoksi ei käy. Rajoitustoimenpide on aina yksittäistä lasta koskeva päätös, eikä niitä voi rangaistusmielessä laajentaa muita koskeviksi. Rajoitustoimenpiteiden käyttö rangaistuksena on kielletty, Raassina sanoo.

Raassinan mukaan törkeitä väärinkäytöksiä ei Valviran tekemässä selvityksessä ilmennyt.

– Tässä selvityksessä ei todettu lasten itsemääräämisoikeuden toteutumisen kannalta erittäin merkittäviä epäkohtia. Se kuitenkin havaittiin, että lastensuojeluyksiköissä on toimintatapoja, joihin on syytä kiinnittää huomiota, Raassina toteaa.

Uusi selvitys mahdollinen

Raassina ymmärtää sen, että lastensuojeluyksiköissä voi olla vaikeata määritellä, mikä on talon sääntöjä ja mikä on laissa säädeltyä rajoittamista. Rajanvedon pitäisi kuitenkin onnistua, jos näitä kahta vertaillaan rinnakkain. Silloin voitaisiin Raassinan mukaan huomata, jos yksikön omissa säännöissä lipsahdetaan rajoitustoimenpiteiden puolelle.

– Lastensuojeluyksikössä tulee olla kirjalliset kodin säännöt ja rajoitustoimenpiteitä koskeva kirjallinen menettelytapaohje, jotka pitää käydä lasten ja yksikön henkilökunnan yhdessä läpi. Lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden toteutuminen ei tarkoita sitä, etteikö lapsille ja nuorille voitaisi asettaa oman ikäkautensa mukaisia velvoitteita ja vastuita arkipäivän asioissa, Raassina toteaa.

Kysely tehtiin 88 lastensuojeluyksikölle, joista 30 otettiin vastausten perusteella epäkohtien vuoksi tarkempaan valvontaan. Raassinan mukaan osa tarkempaan valvontaan valikoituneista yksiköistä oli kuitenkin sellaisia, ettei niissä selvitysten jälkeen ollut aihetta huomautuksiin eikä valvontatoimenpiteisiin.

– Täytyy myös huomata, että kyselyssä oli mukana vain 88 yksikköä. Mahdollisesti teemme vastaavan kyselyn myöhemmin uudestaan ja kenties laajemmalle joukolle. Tämä selvityskin vahvisti sitä näkemystä, että itsemääräämisoikeuteen ja rajoittamistoimepiteiden käyttöön tulee kiinnittää huomiota. Itsemääräämisoikeuden toteutumista lastensuojelussa tullaan valvomaan jatkossakin, Raassina sanoo.