Tutkija: "Vaihtoehtojen puute ajaa lapsia pois urheilusta"

Urheilun harrastaminen on muuttunut entistä kalliimmaksi lapsille ja nuorille. Esimerkiksi jääkiekkoharrastus maksaa nuorille ja heidän perheilleen peräti kaksi tai kolme kertaa enemmän kuin kymmenisen vuotta sitten. Kouvolassa jääkiekkoharrastus maksaa vähemmän kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

urheilu
Jääkiekkoluistimet ja jääkiekko
Mika Kanerva / Yle

Tutkimuksen mukaan kalliita urheilulajeja ovat esimerkiksi ratsastus, taitoluistelu ja jääkiekko. Halvimpien harrastuslajien joukossa sen sijaan ovat pesäpallo ja salibandy. Suomessa juniorin jääkiekkokausi voi maksaa jopa yli 12 000 euroa. Hinnat ovat kaksin- tai kolminkertaistuneet kymmenen vuoden takaisesta.

– Tuo on varmaan pääkaupunkiseudun hintoja. Siellä seurat maksavat jääajasta todella paljon. Kouvolassa ei onneksi vielä tarvitse maksaa jääharjoitusvuoroista, sanoo valmennuspäällikkö Pekka Huikuri Pohjois-Kymen Liikuntayhdistys ry:stä (PoKLi). PoKLin alaisuudessa ovat muun muassa KooKoon juniorijoukkueet.

Pelaamisesta koituvat kausimaksut ovat Kouvolassa noin 2 500–3 000 euroa tai hieman enemmän, jos kysymyksessä ovat 16–18-vuotiaat B-juniorit. Sen päälle tulevat välinekustannukset. Pelkästään yksi jääkiekkomaila maksaa noin 100–200 euroa. Niitä voi mennä kauden aikana jopa 15 kappaletta.

– Keppiä ei kannata hirveästi hakata ylärimaan tai kaukalon laitaan, naurahtaa Huikuri.

Kausimaksussa näkyy se, että Kouvolassa jo B-juniorit pelaavat SM-sarjaa. Kaudessa pelireissuja kertyy kolmisenkymmentä. Näiden junioreiden pelikustannukset koostuvatkin etupäässä matkakuluista, ruokailuista ja hotelliyöpymisistä.

– Eihän se tietenkään mitään halpaa ole. Meidän tavoitteenamme on pelata SM-sarjaa huipputasolla.

"Kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta harrastaa urheilua"

Yliopettaja Kari Puronahon mukaan kustannusten kasvun vuoksi läheskään kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta harrastaa urheilua. Taustalla on harrastamisen keskittyminen kilpaurheiluun, mikä on esimerkiksi lisännyt harjoitusten määrää.

– Vaihtoehtojen puute ajaa lapsia pois urheilusta, täräyttää Puronaho, joka opettaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Hän on tutkinut urheiluharrastamisen kallistumista opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisussa_ Drop-out vai throw-out? Tutkimus lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista_.

Puronahon mielestä lapsille pitäisi tarjota mahdollisuus harrastaa urheilua kevyemmin, ei pelkästään kilpatasolla. Kymenlaaksossa ainakin 6–10-vuotiaat lapset pääsevät harrastamaan lajia kuin lajia järkeviltä kuulostavin kustannuksin.

– Puhutaan paristasadasta eurosta, mitä harrastaminen maksaa kahdensanvuotiaalle missä tahansa lajissa Kymenlaaksossa. Se ei varmaan vielä kenenkään taloutta kaada, sanoo Kymenlaakson Liikunta ry:n Urheiluakatemian puheenjohtaja Timo Pahkala.

Parinsadan euron päälle tulevat vielä välinekustannukset. Pekka Huikurin mukaan jääkiekkovarusteet maksavat nappulatasolla noin 100 euroa, jos ne ostaa käytettynä.

Yhteiskunta ja seurat kustannuksia kaitsemassa

Jääkiekossa seurat ponnistelevat, jotta kustannukset pysyisivät järkevällä tasolla. PoKLi järjestää talkoita ja yrittää esimerkiksi saada edullisia sopimuksia linja-autoyhtiöiden ja urheiluliikkeiden kanssa. Yhdistys myös hakee erilaisia yhteiskunnan tarjoamia tukia ja järjestää pelaajakummitoimintaa.

– Jokin yritys tai yksityishenkilö voi suoraan tukea yksittäistä pelaajaa. On hyvin pelaajakohtaista, kuinka paljon yksi kausi lopulta maksaa, sanoo Pekka Huikuri.

Jääkiekkoliitto tukee vähävaraisia perheitä 200 000 eurolla tänä syksynä. Myös kouvolalaiset perheet ovat hakeneet tukea. Yksittäinen pelaaja voi saada enimmillään noin 700 euroa tukea.

– Onhan niitä aina silloin tällöin, sanoo Huikuri vaiteliaasti.

– Aihe on varmasti aika arka varsinkin, jos otetaan huomioon alueen työllisyystilanne, komppaa Timo Pahkala Urheiluakatemiasta.