Liika helppous laiskistaa muistia

Muisti on monimutkainen juttu. Väen ikääntyessä muistisairaudet lisääntyvät, mutta satunnaisesta hajamielisyydestä tai avainten kadottamisesta ei vielä tarvitse huolestua. Nykytekniikka tekee joidenkin asioiden muistamisesta tarpeetonta, mutta toisaalta myös lisää muistettavaa.

Kotimaa
Puhuva valokuva-albumi virkistää muistia ja elävöittää muistoja.
Muistiongelmat lisääntyvät jatkuvasti väestön ikääntyessä. Nimien unohtelusta tai ajoittaisesta hajamielisyydestä ei kuitenkaan tarvitse huolestua. Keski-Suomen Muistiyhdistyksen Lea Jokela kävi Jussi Lindroosin haastattelussa Radio Keski-Suomen aamulähetyksessä.

Moni meistä kirjaa kaiken ylös: yhteystiedot kännykkään, kauppalistat kirjekuoren kulmaan ja menot kalenteriin. Merkinnät ja muistutukset auttavat kiireisessä arjessa, mutta toisinaan omaa muistiaan olisi hyvä myös harjaannuttaa niin mahdollisimman vähillä apukeinoilla.

– Mitä enemmän muistia käyttää, sitä paremmin se toimii. Muisti pääsee liian helpolla, jos kaikki mahdollinen on lapuilla, sanoo Keski-Suomen Muistiyhdistyksen Lea Jokela.

Nykypäivänä tekniikka muistaa ihmisen puolesta paljon asioita, kuten puhelinnumerot. Toisaalta muistettavaa on tullut lisää, kun joka paikkaan vaaditaan salasanoja ja pin-koodeja. Mutta mitä muisti on, sitä ei yhdessä lauseessa pysty selittämään. On aistimuistia, tunnemuistia, lyhyt- ja pitkäkestoista muistia.

– Lyhyesti sanottuna siinä on kolme vaihetta: mieleen painaminen, mielessä säilyttäminen ja mieleen palauttaminen. Viimeinen on ehkä se vaikein vaihe, eli miten pitkäkestoisesta muistista saadaan kaivettua tarvittava asia esiin, Jokela selittää.

Yhtenä konstina hän ehdottaa muististrategioiden kehittämistä. Esimerkiksi mielikuvat ovat toimiva apu monenlaisessa muistamisessa.

– Esimerkiksi ihmisen nimi voi jäädä paremmin mieleen, kun muodostaa siitä jonkin hullunkurisen mielikuvan.

Kutimet tai sanaristikot muistin tueksi

Lea Jokela luennoi paljon muistiin liittyvistä asioista. Usein erityisesti vanhempia ihmisiä huolettaa oma muistamattomuus ja se , koska pitäisi hakeutua tutkimuksiin.

– Nyrkkisääntö voisi olla, että silloin kun arki hankaloituu muistamattomuuden takia huomattavasti.

Työikäisen tai vanhemman ei siis tarvitse huolestua tavallisesta, ajoittaisesta pätkimisestä tai hajamielisyydestä.

Muisti pääsee liian helpolla, jos kaikki mahdollinen on lapuilla.

– Myöskään yksittäiset oireet, kuten vaikkapa nimen muistamisen vaikeus, ei ole huolestuttavaa. Mutta jos alkaa tulla uusia oireita siihen lisäksi, voi olla paikallaan puhua asiasta vaikkapa terveydenhoitajalle tai lääkärille.

Ja niin pitkään kuin mahdollista, omaa muistia kannattaa treenata ja pitää yllä.

– Muistia parantaa kaikki sellainen tekeminen, mistä itse nauttii. Joku tykkää tehdä ristikoita, toinen sudokuja ja kolmas pelata muistipelejä lasten kanssa. Myös vaikkapa käsityöt voivat olla hyvä harjoite, varsinkin jos haastaa itseään välillä uudella villasukkaohjeella.

Lea Jokelaa haastatteli Yle Keski-Suomen radiolähetyksessä Jussi Lindroos. Haastattelun voi kuunnella kokonaisuudessan yltä.