Myös Suomi on väylä anastettujen ruplien vaihtamisessa euroiksi

Suomeen virtaa ruplia lumelaskujen ja kuittikaupan kautta. Viranomaiset tehostavat idänkaupan valvontaa.

Silminnäkijä (tv)
Rahakoira Massi
Yle

Erikoinen ruplien vaihtojärjestelmä tuo satojen miljoonien arvosta harmaata rahaa Venäjältä Suomen ja Baltian maiden kautta verokeitaisiin. Osa rahasta jää Suomen yritystoimintaan, mm. matkailuhankkeisiin Itä-Suomeen.

Suomen viranomaisten ns. “Itäprojekti” on ollut tietoinen ruplien vaihtojärjestelmän vuodoista ja menetelmistä. Projektiluonteinen työ muutetaan lähiaikoina operatiiviseksi ryhmäksi. Asiasta kerrotaan torstain Silminnäkijän jaksossa Ruplakeitto.

- Verottaja, tulli, poliisi ja ulosotto haluavat idänkaupan valvontaa lisää tehokkuutta, vahvistaa Suomen verohallinnosta ylitarkastaja Jorma Moilanen.

Lumelaskuja ja kuittikauppaa

Ruplat siirtyvät Euroopan Unioniin lumelaskujen ja valtavan kuittikaupan avulla. Yhtiön tilille voi tupsahtaa viisi miljoonaa euroa, vaikka saatavia oli kolme miljoonaa. Toimintaan tarvitaan runsaasti erilaisia yrityksiä, joista osa toimii myös Suomessa.

Äsken paljastuneen moldovalais-latvialaisen päähaaran kautta siirtyi muutamassa vuodessa 400 miljoonan euron arvosta jäljittämättömiä ruplia ulos Venäjältä. Toinen päähaara kulkee tallinnalaisen pankkijärjestelmän kautta.

Venäläinen harmaa raha on vaivihkaa uinut suomalaiseen liiketoimintaan, erityisesti Etelä- ja Itä-Suomessa. Usein välikätenä on käytetty Viroon rekisteröityjä yrityksiä. Venäläisen rahan jäljille on päästy yritysten verontarkastuksissa ja konkursseja perkaamalla.

Ruplaviuhka
Erikoislaatuinen ruplien vaihtojärjestelmä työntää venäläistä rahaa myös suomalaiseen yritystoimintaan. Yle

Suuri osa pestyistä euroista siirtyy maasta toiseen pankkijärjestelmien kautta, mutta merkittävä osa kuljetetaan myös käteisenä yli rajojen. Käteisen kuljettamista Suomen ja Viron välillä ei valvota lainkaan.

- Liikepankit ovat tarkassa valvonnassa, ja on huomattu miten venäläinen raha liikkuu yhä suuremmissa määrissä vähemmän valvottujen rahaliikenteeseen erikoistuneiden yhtiöiden välityksellä. Palkkiot ovat korkeammat, kun alkuperää ei tarvitse selitellä, arvioi neljännesvuosisadan Venäjän rahaliikennettä seurannut Moilanen.

Hotellinraatoja ja tyhjiä lomakyliä

Osa Suomeen siirretystä venäläisestä rahasta on sijoitettu turvaan rakennushankkeisiin, mm kylpylä- ja lomarakentamiseen. Tarvittaessa ja ajan myötä investoinnit myydään eteenpäin, ja rahaa kotiutuu joko takaisin Venäjälle tai offshore-yhtiöihin, huolellisesti pestynä. Sitä ennen kohteet voivat seistä pitkäänkin puolivalmiina.

Suomen veronmaksajat ovat mukana ruplakeiton keittämisessä, sillä rakennuttajat hyödyntävät samalla Suomen investointitukia ja arvonlisän palautusjärjestelmää. Konkurssien yhteydessä verovelat jäävät myös maksamatta. Rahanpesun jäljille on vaikea päästä, koska rikosta ei ole välttämättä tapahtunut Suomen puolella.

Matts Dumell

Hannele Valkeeniemi
Silminnäkijä

Silminnäkijän tv-jutusta Julkisen sanan neuvosto antoi 25.2.2015 langettavan päätöksen.