Eija Pesonen-Leinonen: Muutto uuteen paikkaan vaatii myös muuttumista muuttajalta

Uutta asuinaluetta ihminen alkaa hahmottaa luomalla mielikuvia ympäristön havaittavista ominaisuuksista, kuten kaduista, risteyksistä, puista, rakennuksista ja maamerkeistä, Kertoo maatalous- ja metsätieteiden tohtori Eija Pesonen-Leinonen

tiede

Muutto jostain osoittaa aina, kuinka paljon tarpeellista ja tarpeetonta tavaraa on kertynyt nurkkiin. Sana ”nurkka” viittaa jo siihen, ettei niitä enää tarvita – jos koskaan on oikeasti tarvittukaan. Hankintahetkellä ne ovat kyllä olleet välttämättömiä ja itselle merkityksellisiä esineitä. Kestävän kehityksen sisäistänyt kuluttaja toteaisi oitis, että kierrätykseen, ottajia kyllä löytyy.

Muutto luo odotuksia

Muutto jonnekin tarkoittaa luopumista entisestä ja itselle jo tutuksi tulleesta. Taakse on jätettävä asuttuun paikkaan liittyvät muistot. Samalla muuttoon sisältyy odotusta ja uuteen valmistautumista. Jokainen asuinrakennus on muistojen varasto ja odotusten kätkö.

Muutto edellyttää muuttumista muuttajalta.

Tuttuus luo järjestystä

Uutta asuinaluetta ihminen alkaa hahmottaa luomalla mielikuvia ympäristön havaittavista ominaisuuksista, kuten kaduista, risteyksistä, puista, rakennuksista ja maamerkeistä. Ympäristöpsykologien mukaan ihmisellä on tarve luoda järjestys ympäristöönsä. Kaaos katoaa. Luettavissa oleva ympäristö auttaa suunnistamaan ja liikkumaan paikasta toiseen, mikä lisää hyvinvointia. Asuinympäristö järjestyy uudelle asujalle merkityksellisten mallien tai skeemojen (sisäistettyjen toimintakaavioiden) avulla.

Muutto edellyttää myös tekoja.

Lika on väärässä paikassa olevaa ainetta

Ihmisellä on mielikuva siitä, millainen uuden asunnon tulee olla. Harvoin se on muuttovalmis. Siellä on aina jotain sinne kuulumatonta, kuten likaa. Kulttuuriantropologi Mary Douglas määrittelee lian väärässä paikassa olevaksi aineeksi ”matter out of place”. Lika on järjestyksenvastainen. Se uhkaa mielikuviin muodostunutta järjestystä puhtaasta asunnosta. Tosin lika ja epäpuhtaus ovat aina suhteellisia käsitteitä – ja katsojan silmissä – sekä myös kulttuurisia käsitteitä. Vaikka kengät eivät näytä likaisilta, likaista on nostaa ne ruokapöydälle. Eikä ruoka ole likaista, mutta ruokatahrat vaatteissa ovat! Lika on hygieeninen ja esteettinen kysymys.

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Eija Pesonen-Leinonen
Yle

Mielikuvat ovat voimaa

Siksi lian poistaminen – pintojen puhdistaminen – on positiivinen teko. Se on yritys järjestää ympäristö mieleiseksi. Lian välttely – likaantumisen estäminen – on järjellistä ja luovaa toimintaa. Asunnon fyysiset puitteet muuttuvat muuttajan ideoiden ja mielikuvien mukaisiksi. Samalla siitä jäsentyy yhtenäinen kokemus todellisuudesta.

Uudesta kodista tulee merkityksellinen.

Eija Pesonen-Leinonen

_Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden tohtori ja työskentelee yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksella. _

Kirjoitus on osa Yle Etelä-Savon Tiedon väärti -kolumnisarjaa