Kahvi on suomalaisten siesta – nykyään se nautitaan kävellen

Korvikkeista on siirrytty kapselikahveihin ja take away -kuppi korvaa yhä useammin pullakahvit. Suomalaisten kahvimuistoja tutkinut Tuija Saarinen uskoo, että suosikkijuoman asema ei horju, vaikka kahvinjuontitavat muuttuvat.

Kotimaa
Kahvia kupissa.
Perinteisesti kahvipöytään oon menty vasta kolmannesta kutsusta eli siinä vaiheessa, kun kahvi on jo alkanut jäähtyä, kertoo tutkija Tuija Saarinen.

Suomalaiset ovat maailman ahkerimpia kahvinjuojia. Keskivertosuomalainen hörppii neljästä viiteen kuppia kahvia päivässä.

Suomalaisten kahvinjuontitapoja tutkinut Tuija Saarinen arvelee, että yksi syy kahvin suosioon on Suomen ilmasto: kuuma juoma lämmittää kylmässä säässä.

Saarisen mukaan kahvi on myös oiva tapa pysyä virkeänä pitkän työpäivän aikana.

– Meillä on luterilainen työmoraali ja pitkät työpäivät muttei taukoja niin kuin Etelä-Euroopassa, jossa iltapäivällä vietetään siestaa. Ja kun meidän pitää pysyä virkeinä, niin se lepotauko korvataan sillä, että otetaan aina vain lisää kofeiinia.

Kahvi on sosiaalisten tilanteiden selkäranka

Saarisen mukaan kahvia voi hyvällä syyllä kutsua suomalaisten kansallisjuomaksi. Tutkija kertoo yllättyneensä siitä, kuinka emotionaalinen suhde suomalaisilla on kahviin.

– Kahvilla on vahva sosiaalinen aspekti. Se on sosiaalisten tilanteiden selkäranka.

Emäntä on juottanut kahvia niin kauan kuin vieras sitä suinkin on niellyt.

Tuija Saarinen

Erityisesti menneinä aikoina maaseudulla oli itsestään selvää, että vieraalle pitää aina tarjota kahvia. Jos kahvia ei tarjottu, se oli osoitus siitä, että vieras ei ollut tervetullut.

– Varsinkin karjalaiset ovat olleet kuuluisia vieraanvaraisuudestaan ja emäntä on juottanut kahvia niin kauan kuin vieras sitä suinkin on niellyt.

Kahvinjuontiin liittyy Suomessa myös monia muita kirjoittamattomia sääntöjä. Yksi niistä on kursailukäyttäytyminen, joka on ollut tyypillistä erityisesti Länsi-Suomessa. Se tarkoittaa sitä, että vieraan ei pidä astella kahvipöytään vielä ensimmäisestä kutsusta.

– Pöytään mentiin vasta kolmannesta kutsusta eli siinä vaiheessa, kun kahvi alkoi jo kupissa jäähtyä.

Viinipullo on noussut kahvin korvaajaksi

Kahville on vuosien saatossa ilmaantunut myös haastajia. Enää vieraille ei välttämättä kanneta kahvia ja känttyä pöytään, vaan esiin kaivetaankin viinipullo.

– Nykyisin on ihan korrektia tarjota salaattia ja viiniä tai jopa olut tai muu drikki. Se tulee varmaan ulkomaisista televisiosarjoista tai on opittu matkoilta.

Saarisen mukaan kahvinjuontitavat ovat 2000-luvulla muutenkin muuttuneet vähemmän kaavamaisiksi. Nykyään yhä useampi nappaa take away –kahvin mukaansa ja hörppiii sen kävellessään, kun aikaisemmin oli täysin sopimatonta syödä tai juoda kadulla.

Kahvia nautitaan myös yhä enemmän yksinään.

– Ei ole välttämätöntä kutsua muita rituaaliin vaan voi olla seurassa se ainoa, jolla on kahvi edessä. Sitä ei enää paheksuta.

Kahvihifistely on nykyeliitin harrastus

Vaikka kahvinjuonti on arkipäiväistynyt, sillä on myös luksuspuolensa. Vannoutuneimmat kahviharrastajat tilaavat kahvinsa netistä ja ovat valmiita käyttämään siihen hyvinkin paljon rahaa.

Sitähän ei peruspäivärahalla keitellä kilohinnaltaan 300 euron kahveja.

Tuija Saarinen

– Hankitaan laitteita, jotka voivat maksaa satoja euroja ja erikoiskahveja, jotka ovat tavattoman kalliita.

Kahviharrastuksen nousu näkyy myös erikoiskahviliikkeiden määrässä. Niitä löytyy tätä nykyä runsaasti eri puolilta Suomea.

– Aikaisemmin espressokahviraja kulki kehäkolmosella, mutta raja vetäytyy koko ajan pohjoisemmaksi.

Saarinen uskoo, että tavalliselle tarjouskahvillekin riittää silti edelleen kysyntää.

– Tämä on niiden harrastus, jotka ovat hyvin toimeentulevia. Sitähän ei peruspäivärahalla keitellä kilohinnaltaan 300 euron kahveja.