1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Vasta luonnonmullistus avaa kukkaronnyörit kunnolla

Suomen Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräys kokoaa rahaa katastrofirahastoon. Parhaillaan maailmalla on käynnissä monia kriisejä. Hyväntekeväisyysjärjestöissä on huomattu, että suomalaisten auttamisinto kiihtyy vasta, kun kyse on todellisesta luonnonkatastrofista.

Kotimaan uutiset
Nälkäpäivän keräyslipas
Nälkäpäivän keräyslipasKalle Mäkelä / Yle

Suomen Punainen Risti tavoittelee Nälkäpäivä-keräyksellä noin kahden miljoonan euron avustusta katastrofirahastoon. Sieltä järjestö antaa apua tarpeen tullen. Varainhankintapäällikkö Anna Laurinsilta kertoo, että perusvarat ovat tärkeitä, sillä apua saadaan liikkeelle nopeasti.

– Esimerkiksi Filippiinien luonnonkatastrofissa viime talvena Nälkäpäivän varoja oli käytettävissä. Myöhemmin kohdistettu keräys tuotti 2 miljoonaa euroa. Keräyksen käynnistäminen vie oman aikansa, joten on tärkeää, että katastrofirahastossa on varoja, kertoo Laurinsilta.

Suurin osa katastrofirahaston varoista menee ulkomaille, mutta myös kotimaassa autetaan esimerkiksi äkillisissä tilanteissa kuten tulipaloissa kotinsa menettäneitä ihmisiä.

Siviilit ravitsevat apua sotatilanteissakin

Maailmalla on käynnissä monia kriisejä. SPR:llä on auki muun muassa oma Ebola-keräys, samoin Unicefilla. Jotkut avustusten antajat pohtivat tarkkaan, millaisiin tilanteisiin antavat apua.

– Isot katastrofit kuten Filippiinien hirmumyrsky tai Haitin maanjäristys innostavat lahjoittajia. Osaa ihmisistä motivoi myös Syyrian tai Ukrainan väestön auttaminen. Mutta monelle tulee ajatus, kuka on oikeassa ja kuka on väärässä. Muistutamme, että avustamisessa ei tarvitse ajatella syyllistä, pohtii Laurinsilta.

Samoilla linjoilla on Unicefin viestintäjohtaja Jussi Kivipuro.

Muistutamme, että avustamisessa ei tarvitse ajatella syyllistä.

Anna Laurinsilta

– Jos kyse on ihmisen itsensä aiheuttamasta konfliktista, auttamishalua pitää herätellä. Unicef kertoo silloin lasten hädästä. Joskus unohtuu, että lapset, jotka ovat sodan jaloissa, eivät ole sitä aiheuttaneet. Unicef kertoo silloin, että ihmisiä on autettu ja apua on saatu perille. Sillä on vaikutusta, että ihmisiä autetaan jo kriisin aikana eikä vasta silloin, kun maa on täysin luhistunut, muistuttaa Kivipuro.

Ebola ja Ukraina parhaillaan avustuskohteina

YK:n lastenjärjestö Unicefilla on käynnissä keräykset muun muassa Etelä-Sudanin kriisiin ja Ebolan vastaiseen työhön. Viime viikolla Unicef lähetti 100 000 euroa Ebola-alueelle. Lisäksi auki on koko ajan yleinen hätäapukeräys, joka auttaa pahimmassa hädässä olevia lapsia.

Unicefilla on 2 000 vapaaehtoista ympäri Suomea. Järjestö keräsi viime vuonna rahaa 14,8 miljoonan arvosta. Viestintäjohtaja Kivipuro muistuttaa, että pitkäaikainen työ mahdollistaa avun antamisen. Unicefilla on avustusjärjestöistä eniten kuukausilahjoittajia Suomessa eli 83 000.

Joskus unohtuu, että lapset, jotka ovat sodan jaloissa, eivät ole sitä aiheuttaneet.

Jussi Kivipuro

Suomen Punainen risti lähettää apua Ukrainaan. SPR:n kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi kertoi Yle Radio Suomen Ajantasassa torstaina, että ensi viikon alussa Ukrainan sisäisille pakolaisille viedään kaksi rekallista vaateapua.

SPR:stä kerrotaan myös, että avun tarve on tällä hetkellä suuri etenkin Länsi-Afrikassa, jossa kärsitään historian pahimmasta Ebola-epidemiasta.

Punainen Risti vetoaa lahjoittajiin myös Gazan humanitaarisen tilanteen helpottamiseksi. Gazan taisteluiden seurauksena tuhannet ihmiset tarvitsevat juomavettä, terveydenhuoltoa ja asuinpaikan.

Katukeräys on tärkeä osa Nälkäpäivää

Nälkäpäivä-keräys on tuottanut viime vuosina noin kaksi miljoonaa euroa. Siitä 1,5 miljoonaa tulee katukeräyksestä. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa on liikkeellä ainakin tuhat vapaaehtoista kerääjää. Järjestö on tehnyt kerääjäksi ryhtymisen helpoksi. Lippaan saadakseen pitää mennä hakemaan se henkilökohtaisesti SPR:stä ja todistaa samalla henkilöllisyytensä.

Yle Turun tapaamat henkilöt antoivat avustuksensa iloisin mielin. Monet ostivat myös tarjolla ollutta Nälkäpäivä-leipää.

– Autan, koska tiedän, että on tarvetta. Maailmassa on niin paljon hätää, pienistä summista tulee iso summa, pohti Anneli Sederlöf.

Anita Holmström osti mielellään leipää. Hän piti sitä hyvänä keinona auttaa.

– Kyllä joskus annan keräyksiin, mutta en mitään jatkuvasti. On tietenkin vielä huonompiosaisiakin, kertoo Holmström motiiveistaan antaa apua.

Ann-Sofie Nyberg-Ölander piti keräystä hyvänä asiana ja varsinkin tietoa, että Ukrainaan lähetetään apua.

Mikko Hanhiala oli törmännyt jo useaan kerääjään kävellessään kohti työpaikkaansa.

– Mielestäni on kiva asia, että on päässyt osallistumaan. Ei tarvitse olla kohde selvillä, mutta ehkä se, ketä keräystä vetää. Sillä on minulle pieni merkitys, että tietäisi, minne rahat menevät ja menevätkö sinne, minne on sovittu, kertoo Hanhiala.