Suomalaiset heittävät 9 miljoonaa euroa menemään vuodessa – "Hävikkiä on paljon"

Kierrätysjärjestelmä menettää vuosittain 60 miljoonaa pantillista tölkkiä. Valistuksella ja uudella kokeilulla pyritään parantamaan tilannetta.

Kotimaa
Oluttölkkejä kaupan hyllyssä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomi on pantillisten tölkkien kierrättämisessä kansainvälisessä vertailussa kärkipäätä. Suomessa pantillisista tölkeistä kierrätykseen päätyy 95 prosenttia. Tämä tarkoittaa myös sitä, että viisi prosenttia tölkeistä ei päädy kauppojen automaatteihin ja näin rahallinen arvo jää hyödyntämättä.

Suomen Palautuspakkaus Oy:n (Palpa) mukaan viiden prosentin määrä vastaa noin 60:tä miljoonaa pantillista tölkkiä. Vuodessa maassamme myydään noin 1,2 miljardia pantillista tölkkiä, joista valtaosa on 0,33 litran tölkkejä.

– Hävikkiä on paljon, koska viisi prosenttia kaikista pantillista tölkeistä on valtava määrä. Sen rahallinen arvo on suunnilleen yhdeksän miljoonaa euroa, kertoo Palpan toimitusjohtaja Pasi Nurminen.

Hänen mukaansa syy siihen, miksi palautusprosentti ei ole parempi, johtuu ihmisten liikkuvuudesta.

– Kun ihmiset ovat liikkeellä, yksittäisiä tölkkejä ei tule välttämättä vietyä takaisin kierrätykseen. Nämä ovat yleensä esimerkiksi energiajuomia, Nurminen arvioi.

Palpa on pyrkinyt kuluttajaviestinnän avulla saamaan tietoa kierrätyksestä niille kohderyhmille, jotka käyttävät muun muassa energiajuomia.

Palpan mukaan pantillisia tölkkejä joutuu myös vääriin paikkoihin, kuten sekajätteeseen ja siltä ei voi välttyä, koska tölkkimäärät ovat niin suuria.

Uusi kokeilu keskellä Helsinkiä

Palpa on aloittanut noin kuukausi sitten kokeilun Helsingin Hesperian puistossa (siirryt toiseen palveluun), jossa tavallisten roska-astioiden vieressä on tölkeille tarkoitettu putki. Panttiparkin nimeä kantavasta putkesta voi ottaa myös tölkkejä itselleen ja palauttaa ne kauppaan. Vastaavia kokeiluja on ollut ympäri Eurooppaa, kuten naapurimaamme Ruotsin kaupungeissa. Tavoitteena on, että tölkit eivät joutuisi sekajätteeseen.

– Kokeilua seurataan syksyn ajan ja väliaikaraporttia meillä ei vielä ole, mutta toivomme, että siitä syntyy hyviä tuloksia. Niiden pohjalta mietitään kokeilun jatkoa.

Tietenkin voisi luulla, että tölkkejä keräävän putken seuraaminen voi olla hankalaa, koska kukaan ei ole valvomassa putken käyttöä. Toimitusjohtaja Pasi Nurminen vakuuttaa, että Palpalla on keinoja seurata kokeilun onnistumista, esimerkiksi haastatella ihmisiä. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.

Pitäisikö pantin arvoa nostaa?

Vuodesta 2008 lähtien tölkeistä, jotka kuuluvat kierrätysjärjestelmään, ei ole peritty ylimääräistä pakkausveroa. Muuten peritään pakkausvero, joka on 51 senttiä litralta.

Yksi keino pantillisten tölkkien kierrätysasteen saamiseksi lähelle 100:aa prosenttia voisi olla pantin arvon nosto. Tästä ei kuitenkaan Palpassa innostuta.

– Jos pantin arvoa nostettaisiin, niin silloin se ei enää olisi kannustin, vaan tämä saattaisi houkutella valmistajia jäämään koko kierrätysjärjestelmän ulkopuolelle, Palpan toimitusjohtaja Nurminen sanoo.