1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Tylsistynyttä työntekijää uhkaa boreout

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan työssä tylsistyminen uhkaa erityisesti nuoria työntekijöitä. Työssä tylsistyminen eli boreout aiheuttaa työntekijällä samanlaisia oireita kuin burnout ja voi johtaa jopa ennenaikaiseen eläköitymiseen. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan tylsistyminen ei ole uhka vain suorittavan työntekijöille vaan se vaivaa yhtä paljon luovan alan työntekijöitä.

Kuva: Yle

Perinteisesti on ajateltu, että tylsistyminen on vain suorittavaa työtä tekevien ongelma. Työterveyslaitoksen uusi tutkimus vahvistaa tämän oletuksen, mutta sen lisäksi paljastaa, että jopa työkykyyn vaikuttavaa tylsistymistä esiintyy myös niin kutsutuilla valkokaulusaloilla. Yleisintä tylsistyminen on valmistus-, kuljetus- ja liikennealojen lisäksi taide-, viihde-, kulttuurialalla.

Tutkija Lotta Harjun mukaan töitä ei kuitenkaan voi jakaa tylsiin ja kiinostaviin. Hänen mukaansa tylsistyminen syntyy useimmiten yksilön ja työn suhteesta. Toiset työntekijät kaipaavat työssään enemmän haastetta. Työhön alkaa maistua puulta, jos omia kykyjään ei pääse hyödyntämään. Tutkimuksen mukaan tylsistymisestä kärsivät eniten nuoret, alle 36-vuotiaat työntekijät. Harjun mukaan nuorimpien työntekijöiden ryhmässä tylsistyneitä oli erityisesti pankki- ja rahoitusalalla.

– Siihen voi vaikuttaa se, että kun tullaan uutena johonkin organisaatioon tai alalle, niin ei olla vielä vakiinnutettu sellaista paikkaa siinä työpaikassa, että päästäisiin tekemään sellaista työtä kuin halutaan, Harju selittää.

Oireet muistuttavat burnouttia

Työntekijä hakeutuu harvoin lääkäriin tylsistymisen vuoksi, mutta ilmiö on tuttu työterveysasemillakin. Työterveyslääkäri Päivi Metsäniemen mukaan lääkäriin hakeudutaan yleensä oireiden vuoksi. Kun asiasta keskustellaan työntekijän kanssa, taustalta paljastuu tylsistyminen. Oireet muistuttavat burnoutin oireita ja voivat samalla tavalla johtaa työuupumukseen sanoo Metsäniemi.

– Molemmat ääripäät uuvuttaa ihmisen yllättävän samanlaisilla mekanismeilla. Ehkä ensimmäinen oire on se, että tuntuu vaikealta lähteä töihin eikä se työ tunnu enää mielekkäältä. Ihan vaikeimmillaan se voi aiheuttaa unettomuutta ja masennusta, Metsäniemi kertoo.

Metsäniemen mukaan tylsistyminen voi vaikuttaa jopa työntekijän työkykyyn, mutta tällöin on yleensä tylsistymisen lisäksi kasautunut jo muitakin ongelmia.

Apu tylsistymiseen löytyy työyhteisön sisältä

Metsäniemen mukaan tylsistymisen hoidon on lähdettävä työyhteisöstä ja työntekijästä itsestään. Useilla työpaikoilla on mahdollisuus neuvotella töiden järjestämisestä sillä tavalla, että tylsyyden tunnetta ei synny. Työntekijä itse voi vaikuttaa työn puuduttavuuteen esimerkiksi työpäivää pelillistämällä sanoo Metsäniemi.

– Päättää, että tämä homma pitää saada tänään hoidettua, jakaa sen osiin ja sitten kilpailee itsensä kanssa siitä, että kuinka nopeasti tai hyvin saa hommat tehtyä. Sitten voi palkita itsensä vaikka kahvikupposella tai juttutuokiolla ystävän kanssa. Tällaisilla yksinkertasilla keinoilla kuka tahansa voi rakentaa siitä omasta työpäivästään itselleen mielekkäämmän, Metsäniemi selittää.

Tylsistyminen on työelämässä tabu

Työterveyslaitos aikoo jatkaa ilmiön tutkimista ja pureutua vielä syvemälle ilmiön syihin. Tutkija Lotta Harjun mukaan tylsistyminen on yhä tabu työelämässä ja siitä kaivataan lisää tietoa.

– Se on tällaista piilossa olevaa pahoinvointia. On tavallan mielenkiintoista, että on hyväksyttävämpää olla jossain burnoutissa, koska se on ainakin merkki siitä, että ollaan suoritettu hyvin ja tehty paljon töitä. Tylsistymiseen tuntuu liittyvän sellainen stigma, että jos sinulla on tylsää töissä, olet laiska, Harju pohtii.