Iskelmäsanoittaja sai aviottoman lapsen, poltti ketjussa ja käytti pitkiä housuja – Helena Eeva herätti pahennusta 50-luvulla

Salanimien taakse piiloutuva iskelmäsanoittaja Helena Eeva ehti kirjoittaa lyhyen elämänsä aikana yli 150 laulua. Hänen kynästään ovat syntyneet muun muassa Kulkuriveljeni Jan, Sunnuntaina sataa aina ja Lasten liikennelaulu. Eevasta kertova laulunäytelmä saa kantaesityksensä Mikkelin teatterissa lauantaina.

teatteritaide
Mikkelin teatterissa Helena Eevaa esittää Tuuli Anikari.
Jos helmiä kyyneet ois -näytelmässä Helena Eevaa esittää Tuuli Anikari. Ohjaaja Katriina Honkasta haastattelee Maria Bonnor.

Jos helmiä kyyneleet ois kertoo suurelle yleisölle tuntemattomaksi jääneen Helena Eevan tarinan lapsuudesta varhaiseen kuolemaan.

– Kerrankin pureudutaan johonkin musiikkiteemaan tekijän eikä esittäjän kautta. Meillä on valtava määrä musikaaleja, joissa seikkailee meidän hyvin tunnetut iskelmälaulajat Matista ja Teposta Anita Hirvoseen. Nyt päästään kulissien taakse, sanoo näytelmän ohjaaja Katriina Honkanen.

Kasvutarina peilaa 50-lukua nykypäivään

Ilpo Tuomarilan kirjoittama näytelmä piirtää kuvan herkästä ja itsenäisestä, rakkautta etsivästä naisesta. Sotakokemusten piinaama Eeva yrittää tavoittaa uudelleen lapsuutensa unelmarakkauden, mutta tekee toistuvasti vääriä miesvalintoja.

Helena Eeva on moderni uranainen, joka polttaa tupakkaa ja käyttää pitkiä housuja. 50-luvun moraalikäsitysten nojalla häntä pidetään kuitenkin huonona naisena, erityisesti siksi, että hän synnyttää aviottoman lapsen.

– Tämä on kasvutarina, jossa nainen etsii itseään. Samalla tämä aika peilautuu 50-lukuun. Olen pohdiskellut, millainen olisi Helena Eevan tarina tässä ajassa. Olisiko hän elänyt pitempään ja jatkanut tuotantoaan, miettii Honkanen.

Helena Eevan nuoruus jäi sodan jalkoihin

Ohjaaja Katriina Honkasta puhuttelevat erityisesti Eevan nuorena kokemat elämänmuutokset. Karjalankannaksella kasvanut tyttö menetti kotinsa 16-vuotiaana, kun talvisota alkoi. Hän ei halunnut evakkoon, vaan jäi lotaksi etulinjaan lajittelemaan ruumiita.

– Hän oli ikäistään vanhemman oloinen, joten ei tultu kysyneeksi, että minkälainen neitokainen täältä tulee. Alaikäisenä hän teki tällaista hyvin raadollista työtä, mikä varmasti vaikutti häneen läpi koko elämän.

Kuvat kertovat, että Helena Eevalla oli jo nuorena viisaan vanhan ihmisen katse.

– Eeva oli ilmeisesti jo koulutyttönä vähän pikkuvanha. Hänen tyttärensä on kertonut, että hänellä oli jo pienenä varteenotettavia poikaystäviä, joiden kanssa hän ilmoitti menevänsä naimisiin. Ilmeisesti hän oli persoonana aika erikoinen, mutta myös hyvin lahjakas. Mikkelin kauppakoulun todistuksessa kaikki numerot olivat kymppejä, Honkanen kertoo.

Menetetyn rakkauden kuvauksista rentoihin ralleihin

Helena Eeva kuoli uupumukseen 36-vuotiaana. Sitä ennen hän ehti kirjoittamaan yli 150 laulutekstiä, jotka tulivat tunnetuiksi pääasiassa Toivo Kärjen säveltäminä. Katriina Honkanen pitää Eevaa monipuolisena tekstintekijänä.

– Todellisia helmiä oli paljon, esimerkiksi Kulkuriveljeni Jan, Sunnuntaina sataa aina ja Lasten liikennelaulu elävät edelleen. Lauluteksteissä on aina pieni surumielisyys, mutta hän on kirjoittanut myös rentoja ralleja, esimerkiksi_ Penkillä pelimannin_.

Eevan salanimillä kirjoittamia lauluja esittivät eturivin artistit kuten Olavi Virta ja Henry Theel. Eevan laulut upposivat suomalaisten romantiikan nälkään, mutta Katriina Honkanen uskoo, että suosioon vaikutti myös kappaleiden omakohtaisuus.

– Niinhän se lauluja tehdessä on, että vain riittävän henkilökohtainen on riittävän yleistä.