Sotatutkija tuntee ihmisluonnon: "Turvaudumme helposti kättä pidempään"

Sodat eivät maailmasta lopu. Aina löytyy ihmisiä, jotka etsivät syntipukkeja ja purkavat tunteitaan väkivaltaisesti. Sen vuoksi sotatutkija Jouni Tilli ei usko maailmanrauhaan - rauhan tavoitteluun sitäkin enemmän.

tiede
Ukrainan Azov -pataljoonan sotilaat pitivät taukoa taisteluiden jälkeen tarkastuspisteellä Mariupolissa, Ukrainassa torstaina.
Rauha ja sota eivät ole irrallaan toisistaan. Rauhan aikana kamppailua käydään politiikan keinoin, sodan aikana se jatkuu väkivallan keinoin, pohtii sotatutkija Jouni Tilli.

Maailmassa on harvoin - jos koskaan - eletty täysin sodatonta aikakautta. Sotatutkija Jouni Tilli arvelee, että tälläkin hetkellä meneillään on kymmeniä erilaisia konflikteja, jotka jossakin määrin täyttävät sodan määritelmän.

- Riippuu paljon siitä, miten sota määritellään. Että pitääkö siinä olla valtio mukana vai lasketaanko esimerkiksi tällaiset, mitä Lähi-Idässa tapahtuu, että ollaan luomassa valtiota.

Sodan ja rauhan välinen raja ei muutenkaan aina ole selkeä. Sotatieteen klassikon Clausewitzin mukaan sota on politiikan jatke, keinot vain vaihtuvat.

- Rauhan aikana kamppailua käydään politiikan keinoin ja sodan aikana se jatkuu väkivallan keinoin. Rauhaa ja sotaa ei siis voi ajatella toisistaan irrallaan, Tilli selittää.

Sodan syyt vaihtelevat taloudesta uskontoon

Syitä sotaan on vähintään yhtä monta kuin sodan määritelmiä. Tillin mukaan taloudellinen kilpailu on niistä yksi: kilpaillaan esimerkiksi markkinoista tai luonnonvaroista. Sodan syynä voivat olla myös väärät tulkinnat.

Rauhan aikana kamppailua käydään politiikan keinoin ja sodan aikana se jatkuu väkivallan keinoin.

Jouni Tilli

- Että yksinkertaisesti tulkitaan vastustajan aikomuksia ja poliittisia tavoitteita väärin, eikä ehkä halutakaan ymmärtää niitä.

Psykoanalyytikot puolestaan voisivat sanoa, että sodat johtuvat kansan sisäisten patoutumien purkautumisesta. Tai sitten syytä voisi etsiä uskonnosta.

- Olen itse tutkinut nimen omaan sitä, kuinka uskonnolla oikeutetaan sotaa.

Sodan syy voi olla myös sivilisaatioiden yhteentörmäys. 1990-luvun puolivälissä yhdysvaltalainen tutkija Samuel P. Huntington ennusti, että Ukrainaan tulee sisällissota sen vuoksi, että läntisen ja slaavilais-ortodoksisen sivilisaation raja kulkee Ukrainan läpi.

- Mielenkiintoista on, että nyt on käynyt juuri niin kuin Huntington on pari vuosikymmentä sitten esittänyt, Tilli huomauttaa.

Toiveissa rauhallisempi maailma

Sodat ovat aikojen saatossa muuttuneet: voi sanoa, että jokaiselle aikakaudelle on tyypilliset sotansa. Nyt puhutaan hybridisodankäynnistä.

- Siinä sekoittuu tavanomainen sodankäynti jasitten epätavallinen, johon liittyy muun muassa kybersota. Se on hyvin epäselvä se koko tilanne, että ei oikeastaan tiedetä, että onko se sotaa vai ei.

Kyllä sodassa varmasti aina ihmisiä kuolee, koska eihän se muuten sotaa olisikaan.

Jouni Tilli

Yksi teoria on, että tulevaisuudessa sodat siirtyisivät kokonaan kybersodiksi. Tillin mukaan on kuitenkin epätodennäköistä, että jatkossakaan sotia käytäisiin ilman ihmisuhreja.

- Kyllä sodassa varmasti aina ihmisiä kuolee, koska eihän se muuten sotaa olisikaan, jos se on puhtaasti kybermallia.

Tiili ei usko maailmanrauhaan, mutta hän uskoo, että rauhallisempi maailma on mahdollinen.

- Ihmisessä on tietynlainen primitiivinen elementti, että se helposti turvautuu aseisiin ja kättä pidempään. Aina jotkut etsivät syntipukkeja ja purkavat sitä väkivaltaisesti. Sen takia tarvitaan rauhantyötä.