Koe uusi yle.fi

Professori: Vapaakauppasopimus voi siirtää vallan eduskunnalta yrityksille tai juristeille

Helsingin yliopiston Erik Castrén -instituutin johtajan ja kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessorin Martti Koskenniemen mukaan nykymuotoinen lainsäädäntö puuttuisi julkisen vallan käyttöön.

Kotimaa
Martti Koskenniemi
Martti KoskenniemiYle

Heinäkuusta 2013 EU ja Yhdysvallat ovat suljettujen ovien takana neuvotelleet sopimusta vapaakaupasta eli Transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP). Se loisi EU:n ja Yhdysvaltojen välille yhtenäisen vapaakauppalainsäädännön.

Säädännössä on määritelty sijoittajansuoja, joka nykymuodossaan antaisi yhtiöille mahdollisuuden viedä riidat ylikansalliseen välimiestuomioistuimeen, jos yhtiö kokisi jonkin EU:ssa säädetyn lain kohtelevan yhtiötä epäreilusti tai sillä tavoin, ettei yhtiö saakaan tavoittelemaansa voittoa.

– Sillä on erittäin merkittävät vaikutukset. Jos valtio muuttaa sopimuksen tultua voimaan sosiaali-, kilpailu-, työ- tai ympäristölainsäädäntöään, voi ulkomainen sijoittaja kohdistaa vaatimuksia, jos lainsäädäntömuutokset kohdistuvat sijoittajan saavuttamiin etuihin, sanoo Helsingin yliopiston Erik Castrén -instituutin johtaja ja kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi.

Huolestuttavinta Koskenniemen mukaan on kuitenkin se, että järjestelmällä vahvistetaan ulkomaisten yhtiöiden valtaa jo uutta lainsäädäntöä suunniteltaessa. Tällaisessa tilanteessa ulkomainen yritys voi sanoa suomalaiselle viranomaiselle tai ministeriölle, että jos kyseinen laki astuu voimaan, löydätte itsenne käräjiltä.

– Minäpä haluaisin nähdä sen suomalaisen virkamiehen, joka suurelle amerikkalaiselle yhtiölle vastaa, että tavataanpa siellä käräjillä sitten. Jo oikeudenkäyntikulut sijoittuvat yleensä 8–30 miljoonan dollarin välille, ja ovat usein paljon korkeampia.

Yksittäisiä ratkaisuja merkittävämpänä Koskenniemi pitää juuri puuttumista julkisen vallan käyttöön.

– Valta siirtyy hallituksilta ja parlamenteilta ylikansallisille yrityksille ja välimiehinä toimiville juristeille. Jos tämä toteutuu, voi se johtua vain siitä, ettei yksityiskohtia tunneta julkisuudessa, Koskenniemi sanoo.

Maailmalla tällaisia oikeudenkäyntejä on jo.