Kaunis piha on muutakin kuin pylly pystyssä kitkemistä

Kun nostaa katseensa kuokasta ja lapiosta, saattaa pihan nähdä uudessa valossa. Airi ja Voitto Annala tietävät, mitä kaunis piha vaatii, ja rakentavat sitä rakkaudella. Heidän Hyllykalliossa sijaitsevan omakotitalon piha voitti Mestariluokka -sarjan Seinäjoella järjestettävässä pihakilpailussa.

ilmiöt
Airi ja Voitto Annala nauttivat puutarhan tuomasta tunnelmasta.
Airi ja Voitto Annala nauttivat puutarhan tuomasta tunnelmasta.Yle/ Riina Vuorela

Seinäjoen kaupungin piha- ja puutarhatoimikunta valitsi tänä vuonna Mestariluokka –sarjan ykköseksi Airi ja Voitto Annalan pihan. Seinäjoen Hyllykalliossa sijaitseva omakotitalo on ollut viimevuosina jo useasti pihakilpailussa kärjen tuntumassa. Kultamitalin toivossa Airi ja Voitto Annala eivät kuitenkaan ole pihaansa rakentaneet.

– Me olemme tehneet sitä vain itseämme varten. Hienoja pihoja on niin paljon, ja myös ammattilaisten suunnittelemia, että ei uskottu olevan mahdollisuutta voittoon, sanoo Airi Annala.

Pihan toteutuksesta aviopari on vastannut yhdessä, mutta sen suunnittelijana toimii talon emäntä, joka innostui kukista jo alle kouluikäisenä.

– Olen aina tykännyt tehdä puutarhahommia. Ihan pienestä tytöstä asti olen touhunnut kukkien kanssa. Kun minulla oli leikkimökki, tein jo siihen puutarhaa ympärille, Airi sanoo.

Puutarhojen muoti-ilmiöt eivät Annaloita kiinnosta, vaikka ideoita pihaan haetaan muun muassa puutarhamessuilta.

– Me mennään aina sitä omaa rataa, Airi sanoo.

– Nykyään puutarhat tehdään heti valmiiksi, kun tupa on saatu pystyyn. Me olemme tehneet sitä pikkuhiljaa, sillä lailla laihialaisittain, hän naurahtaa.

Luonto on osa puutarhaa

Kun astuu sisään Airi ja Voitto Annalan pihaan, voi huomata, että se on tehty rakkaudella luontoa kohtaan. Puutarhan hoito vie aikaa, mutta Annalat nauttivat puuhastelusta.

– Täällä on mukava kyykkiä ja kitkeä. On siilejä, lintuja ja oravia. Se on sellaista luonnon kanssa elämistä, sanoo pihan emäntä ylpeänä.

Talon puutarhaa
Kivipolku vie kohti luonnonhelmaa.Yle/ Riina Vuorela

Kesällä puutarha toimii Annaloille kuin lisähuoneena, jonne ovat tervetulleet niin ihmiset kuin eläimetkin.

Yhtenä kesänä siiliemo koki Airi ja Voitto Annalan pihan niin turvalliseksi, että päätti rakentaa sinne pesän viidelle poikaselleen. Siitä lähtien siilejä on näkynyt pihapiirissä joka kesä.

– Kun menemme pihaan kahville, siilit tulevat kukkamaalle katselemaan nenä pystyssä, että mikä täällä haisee, sanoo Voitto.

– Isäntä on tehnyt niille tuonne talvitupia, joissa ne saavat talvehtia, sanoo Airi, ja osoittaa pieniä puisia rakennuksia suojassa puiden lomassa.

Annalat pitävät pihastaan eikä suotta. Eri lajikkeita on paljon, mutta kaikilla on oma paikkansa.

– Tärkeintä omassa pihassa on, että on siellä on sellainen rauhallinen olo, Airi kuvailee.

– Itse en tykkäisi, jos joku olisi suunnitellut ja istuttanut kasvillisuuden minulle valmiiksi. Silloin en tuntisi, että se on minun piha. Minun pitää päästä ainakin möyrimään siellä, hän jatkaa.

Jos pihassa on tyhjä kohta tai jokin ei sovi tiettyyn paikkaan, Annalat noudattavat yksinkertaista ohjetta:

– Katsotaan jostain luettelosta, mitä siihen laitettaisiin tilalle, kertoo talon isäntä.

Multasormi voi vetää välillä myös henkeä

Aina ei tarvitse olla pylly pystyssä syvällä puutarhan uumenissa, vaan välillä on lupa istua nauttimaan aikaansaannoksista.

– Kyllä se on yksi tämän puutarhan hienous ja mukavuus, että voi istua täällä, nauttia, kuunnella ja katsella. Olemme sellaisia kotomörköjä, mutta me nautimme tästä, sanoo Voitto Annala.

– Vielä kun tulee ilta ja maailma hiljenee. Se on hienointa, Airi Annala jatkaa.

Kun lehdet on putsattu syksyllä pihamaalta, viherpeukalot saavat hetken hengähtää. Kovin kauaa peukaloita ei kuitenkaan tarvitse pyöritellä, sillä Airi Annala aloittaa joidenkin kukkien ja kasvien kasvatuksen jo tammikuun lopussa.

– Meillä on olohuone jossain vaiheessa kuin kasvihuone. Siellä on purkki poikinensa ikkunan alla, hän naurahtaa.

– Kun kasvihuone tulee siihen malliin, että sinne voi laittaa, niin viedään sinne. Sen jälkeen niitä kuljetetaan sieltä sisälle, kun tulee pakkasöitä. Se on tällaista. Eläkeläisille hyvä homma, Airi Annala sanoo.