YK:n alkuperäiskansojen maailmankonferenssi alkaa – Yritykset estää Venäjän saamelaisjohtajan matkaa New Yorkiin varjostavat alkua

Presidentti Sauli Niinistö avaa YK:n alkuperäiskansojen maailmankonferenssin Länsi-Euroopan puolesta maanantaina YK:n päämajassa, New Yorkissa. Venäjän poliisin yritykset estää Venäjän saamelaisten johtajan osallistumista konferenssiin varjostavat saamelaisten edustuston matkaa.

Yle Saame
Valentina Sovkina
Priváhttagovva

Maanantaina alkaa kaikkien aikojen ensimmäinen YK:n alkuperäiskansojen maailmankonferenssi YK:n päämajassa New Yorkissa, USA:ssa.

Suomesta konferenssiin osallistuvat muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö sekä delegaatio, jonka osana tapahtumaan matkustaa toistakymmentä Suomen saamelaiskäräjien ja muiden Suomen saamelaistoimijoiden edustajaa.

Niinistö avaa konferenssin Länsi-Euroopan ja niin kutsutun muun ryhmän puolesta. Muita ensimmäisen päivän puhujia ovat muun muassa yleiskokouksen presidentti Sam Kutesa, YK:n pääsihteeri Ban Ki Moon, Bolivian presidentti Evo Morales Ayma sekä Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtaja Aili Keskitalo.

Alkuperäiskansat ovat olleet tiiviisti mukana järjestelyissä

Korkean tason maailmankonferenssia on valmisteltu useiden vuosien ajan ja maailman alkuperäiskansat ja heidän eri ryhmiensä edustajat ovat päässeet osallistumaan tiiviisti konferenssin valmisteluun. Alkuperäiskansat osallistuvat myös maailmankonferenssiin YK:n jäsenvaltioiden kanssa tasa-arvoisina edustajina.

Luonnos konferenssin loppudokumentiksi valmistui viime perjantaina.

Loppudokumentin tavoitteena on, että YK:n jäsenvaltiot sitoutuisivat vihdoinkin toteuttamaan YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän julistuksen tavoitteet. Julistus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa jo vuonna 2007, mutta jäsenvaltiot ovat laittaneet verrattain vähän resursseja sen toteuttamiseen.

Loppudokumentti painottaa etenkin konkreettisia toimenpiteitä, joihin jäsenvaltiot itse itseään kannustavat sitoutumaan.

Loppudokumentissa on myös kohta, joka kannustaa valtioita ratifioimaan alkuperäiskansojen ILO 169 -sopimuksen ja muistuttaa sopimuksen ratifioineita valtioita siitä, että sopimus velvoittaa valtioita kehittämään toimenpiteitä alkuperäiskansojen oikeuksien suojelemiseksi.

Alexander Stubbin hallitusohjelman tavoitteena on ratifioida ILO 169 -sopimus syksyn aikana edellyttäen, että hallituksessa on saavutettu saamelaismääritelmästä yhteisymmärrys. Saamelaisasioiden ministerityöryhmä ja saamelaiskäräjät sopivat kesällä kompromissisaamelaismääritelmästä ja ILO-sopimuksen ratifiointiesitys on menossa vielä ennen joulua eduskuntaan.

Venäjän saamelaisten johtajan matkaa maailmankonferenssiin yritetty estää

Konferenssin alkua varjostavat useat tapaukset, joissa maailmankonferenssin osallistujien matkaa New Yorkiin on koitettu haitata.

Tuorein ja saamelaisia eniten koskettava tapaus on lauantailta.

Tuntemattomat tahot ja Venäjän poliisi yrittivät lauantaina useaan otteeseen estää Kuolan saamelaisten parlamentin puheenjohtajan Valentina Sovkinan matkaa Norjan Kirkkoniemeen, josta hänen piti lentää New Yorkiin.

Sovkinan autonrenkaat oli puhkottu, hänen toinen käyttämänsä auto pysäytettiin useaan otteeseen matkalla Venäjän Luujärveltä Kirkkoniemeen, poliisi penkoi hänen autoaan ja hänen passinsa yritettiin ottaa häneltä pois.

Sovkinan kieltäydyttyä antamasta passiaan, tuntematon mies yritti varastaa hänen laukkunsa ja aiheutti hänelle lieviä fyysisiä vaurioita. Tarkastusten yhteydessä Sovkinalta kyseltiin myös hänen yhteyksistään Ukrainaan ja kysyttiin kantaako hän aseita.

Järkeviä syitä tarkastuksille ei Sovkinan mukaan annettu.

Valentina Sovkina Yle Sápmille: En anna periksi

Kuolan saamelaisten parlamentin puheenjohtaja Valentina Sovkina myöhästyi lauantaina lennoltaan, mutta on sunnuntaina päässyt Kirkkoniemeen.

Sovkina kertoo sunnuntaina Yle Sápmille, että hän yrittää uudella lennolla New Yorkiin.

– Yritän järjestää uudet liput ja matkustaa uudestaan New Yorkiin. Osallistuminen alkuperäiskansojen maailmankonferenssiin on meille erittäin tärkeää, Sovkina sanoo.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Sovkinan ja hänen johtamansa Kuolan saamelaisten parlamentin toimintaa häiritään.

Sovkina on aikaisemmin istunut putkassa aktivisminsa takia ja reilu vuosi sitten parlamentin edustajia estettiin nostamasta saamenlippua salkoon Murmanskin keskustassa saamelaisten kansallispäivänä. Samassa yhteydessä heille ojennettiin virallinen kirje, jossa heitä syytettiin separatismista.

Kuolan saamelaisten parlamentilla ei ole Venäjällä virallista asemaa, mutta parlamentti tekee yhteistyötä Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien kanssa ja edustaa useissa yhteyksissä Venäjän saamelaisia.

Venäjällä on noin 2 000 saamelaista ja he asuvat Kuolan niemimaalla.