Hävittäjä saattaa livahtaa yliääninopeuteen vahingossa – "Havaitsee vain katsomalla mittaria"

Yliääninopeuteen siirtyminen ei tunnu oikeastaan miltään, sanoo Ilmavoimien Hornet-asiantuntija.

Kotimaa
Hävittäjä kaartaa.
Kuvan kaltainen tiivistymispilvi saattaa muodostua hävittäjän siirtyessä yliääninopeuteen.Ilmavoimat

Eilen sunnuntaina eri puolilla Suomea tehtiin havaintoja Ilmavoimien hävittäjistä, joiden kerrottiin rikkoneen äänivallin. Kuullut pamaukset ovat seurausta lentokoneiden siirtymisestä yliääninopeuteen.

Lentävästä koneesta lähtee ääniaaltoja eri suuntiin, myös suoraan eteenpäin. Kun vauhti kiihtyy, ääniaallot pakkautuvat yhä lähemmäs toisiaan, selittää fysiikan professori Hanna Vehkamäki Helsingin yliopistosta.

– Jos juoksen ja huudan, ääni pääsee koko ajan karkuun, koska se liikkuu minua nopeammin. Jos taas liikun lentokoneen lailla todella nopeasti, saavutan ääniaaltoja vähitellen.

Pakkautuvat ääniaallot muodostavat lentokoneen eteen tiukan kartion. Kun vauhti ylittää äänen nopeuden (joka on olosuhteista riippuen noin 343 metriä sekunnissa), syntyy sokkiaalto. Sen saavuttaessa meidät kuulemme pamauksen ja tunnemme hetkellisen paineaallon.

Lisäksi sokkiaallon muodostumiseen voi tietyissä oloissa liittyä silminnähtävä kartiomainen pilvi. Se koostuu alipaineen tiivistämistä vesipisaroista.

Sunnuntaina Yle Uutisille kerrottiin, että hävittäjän paineaalto oli varistanut lehtiä puista ja helisyttänyt ikkunoita Joutsan seudulla Keski-Suomessa.

Lento-ominaisuudet pysyvät ennallaan

Yksi yliääninopeuteen yltävistä koneista on Ilmavoimien hävittäjä F/A-18 Hornet. Konetyypin asiantuntija, majuri Raine Roivas Ilmavoimien esikunnasta kertoo, että yliääninopeuteen mentäessä vastus kasvaa hieman, mutta koneen ohjaamossa mitään pamausta ei kuulu eikä koko kynnystä välttämättä huomaa.

– Nykyaikaisella hävittäjällä sen havaitsee oikeastaan vain katsomalla mittaria. Varsinkin korkealla lennettäessä yliääninopeuteen voi kiihdyttää vahingossa.

Roivas sanoo, että etenkin nuoret lentäjät harjoittelevat säännöllisesti yliääninopeudella lentämistä. Tavallisesti näin tehdään muutamia kertoja vuodessa.

– Silloin pyritään lentämään merellä, jotta ympäristölle aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa.

Vielä joitain vuosikymmeniä sitten yliääninopeus tiesi ongelmia pilotille, sillä lento-ominaisuudet muuttuivat sokkiaallon jälkeen. Roivaksen mukaan nykyaikaisilla hävittäjillä ohjattavuus pysyy ennallaan eikä ylimääräistä riskiä aiheudu.

– Tietokone ottaa huomioon erilaiset olosuhteet. Lentäjä ohjaa konetta sauvalla aivan kuten alhaisissa nopeuksissa, Roivas sanoo.