Raivotautirokotteet lentolevitetään tänä syksynä kertaheitolla kaakkoisrajalle

Raivotautirokotteiden laaja levitys kaakkoisrajalle alkaa pohjoisesta Ilomantsista. Etelässä Virolahdelle ja Pyhtäälle asti ulottuvalle vyöhykkeelle tiputetaan lentokoneesta noin 180 000 rokotesyöttiä. Vuosittaisen urakan tavoitteena on estää varallisen taudin leviäminen Venäjältä Suomeen.

Kotimaa
Rokotesyötti pudotetaan automaattilevittimellä lentokoneen pohjan kautta.
Rokotesyötti pudotetaan automaattilevittimellä lentokoneen pohjan kautta.YLE / Janne Ahjopalo

Raivotautirokotteiden levitys itärajalle käynnistyy tiistaina Ilomantsista.

Etelässä Virolahdelle ja Pyhtäälle ulottuvalle alueelle tiputetaan lentokoneesta viiden viikon aikana noin 180 000 syöttiä.

Tänä vuonna lentolevitys tapahtuu poikkeuksellisesti kertaheitolla. Vuodesta 2004 saakka levityksiä on tehty sekä keväisin että syksyisin.

Pienpedoille kuten supikoirille ja ketuille tarkoitettujen syöttirokotteiden avulla halutaan estää metsäraivotaudin leviäminen Venäjältä Suomeen.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran erikoistutkija Tiina Nokireki kertoo, että lentolevitysten avulla raivotauti pidetään poissa Suomesta.

– Suomi on raivotaudista vapaa maa, mutta valitettavasti itänaapuri Venäjä ei ole. Siellä raivotauti on edelleen iso ongelma. Näillä rokotteilla pyritään estämään raivotaudin leviäminen Suomen puolelle, meidän eläimiin.

Tauti johtaa kuolemaan

Erikoistutkija Nokireki kertoo, että Venäjällä raivotautia esiintyy hyvin yleisesti. Viime vuonna Venäjä ilmoitti noin 2 000 tapausta.

Raivotauti on hyvin ikävä tauti.

Tiina Nokireki

– Mutta todellisuudessa jokaista ilmoitettua tapausta kohden todennäköisesti jää 20 tai 30 tapausta huomaamatta.

Mitä siitä seuraisi, jos raivotauti tulisi Suomeen?

– Raivotauti on hyvin ikävä tauti. Se tarttuu eläimistä, mutta se tarttuu eläimistä myös ihmisiin. Ja sitten siinä vaiheessa kun oireita on eläimillä tai ihmisillä, niin tauti johtaa lähes poikkeuksetta kuolemaan, Tiina Nokireki sanoo.

Älä koske! 

Rokotteet levitetään kaakkoisrajalle noin 40 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle, joka ulottuu Ilomantsista Virolahdelle. Etelärannikolla Pyhtäälle ulottavalla alueella vyöhyke on 20 kilometriä leveä.

Lentolevityksen kokonaispinta-ala on noin 10 000 neliökilometriä.

Syötin tunnistaa kieltomerkistä.
YLE / Janne Ahjopalo

Syötit pudotetaan lentokoneesta 60-70 metrin välein. Rokotteita ei syydetä pihoille, asutuskeskuksiin eikä vesistöihin.

Syöttirokotteet ovat noin 30 gramman painoisia voimakkaasti kalauutteelta haisevia ruskeita paloja. Jos syötti tupsahtaa maastossa liikkujan eteen, rokote kannattaa jättää rauhaan.

– Siihen ei kannata koskea. Mutta jos on käynyt niin, että on koskenut siihen syöttiin katsoakseen "Mikähän tämä on?", niin sitten pitää kädet pestä ja tarkistaa, että iho on ehjä.

– Jos näyttää taasen siltä, että iholla on ollut haavoja ja sitä foliokapselin sisällä ollutta nestemäistä rokotetta on mennyt iholle, kannattaa desinfioida kädet ja ottaa yhteyttä omaan terveyskeskukseen, erikoistutkija Nokireki neuvoo.

Eurooppaa halkoo rokotevyöhyke

Suomi on sitoutunut EU-ohjelman mukaisesti järjestämään lentolevitykset näillä näkymin ainakin vuoteen 2016 saakka.

– Mutta joka vuosi arvioidaan sitä riskiä ja mitä hyötyä rokotteiden levittämisestä on. Kyllä näkisin, että tämä tulee jatkumaan, Tiina Nokireki toteaa.

Myös monet Itä-Euroopan maat ovat alkaneet käyttää näitä rokotteita.

Tiina Nokireki

Vuotuiset rokotteet maksavat noin 130 000 euroa ja itse levitys vähän yli 40 000 euroa. Tästä summasta EU-komissio korvaa 75 prosenttia.

Raivotaudista on Länsi-Euroopassa päästy eroon villieläinten syöttirokotteilla. Erikoistutkija Nokireki muistuttaa, että Itä-Euroopassa tilanne onkin jo aivan toinen.

– Oikeastaan koko Euroopan halki kulkee sellainen raivotautirokotevyöhyke, jolla yritetään pitää tauti pois Länsi-Euroopasta. Myös monet Itä-Euroopan maat ovat alkaneet käyttää näitä rokotteita. Esimerkiksi Baltian maista Viro, Liettua ja Latvia ovat lähivuosina saaneet kitkettyä raivotaudin pois.