Väitös: Ympäristövaikutuksia pitäisi tarkastella laajemmin

Ympäristövaikutusten arviointimenettely eli YVA  toimii Suomessa verrattain hyvin, ilmenee Jyväskylän yliopistossa perjantaina tarkastettavasta väitöskirjasta. Tutkija Kimmo Jalava peräänkuuluttaa kuitenkin nykyistä laajempaa vaikutusten tarkastelua ja avoimempaa keskustelua.

Kotimaa
Liuotuskasoja Talvivaarassa
Liuotuskasoja Talvivaaran kaYle

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoitteena on vähentää tai jopa estää suurten rakennus- ja teollisuushankkeiden ympäristölle aiheuttamia haittoja. Eli kun rakennetaan uusi moottoritie, kaivos tai kaatopaikka, ensin on selvitettävä, miten hanke voidaan toteuttaa, millaisia ympäristövaikutuksia kullakin vaihtoehdolla on, miten haittoja voitaisiin vähentää ja mitä mieltä osapuolet ovat.

Samaa kaavaa käytetään hyvin erilaisten hankkeiden tarkasteluun.

– Se on itseasiassa YVA:n vahvuus, että periaatteet ovat sovellettavissa erilaisiin hankkeisiin. YVA:n perusajatus on universaali kysymys, miten toiminta vaikuttaa ympäristöön. Vaikeampi kysymys on, kuinka hyvin näitä vaikutuksia osataan arvioida, väitöstutkija Kimmo Jalava selittää.

Jalava tutki ympäristötieteen ja -teknologian väitöskirjassaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn laatua yleisellä tasolla. Yksittäisiin hankkeisiin hän ei ota kantaa.

Laajempi keskustelu parantaisi arviointien laatua

Pääsääntöisesti YVA-menettely toimii: tutkimuksessa ei noussut esiin suuria puutteita, arvioinnit noudattavat lakia ja järjestelmää pidetään joustavana. Hyvistä puolista huolimatta tutkija löytää kehitettävää.

– Ympäristövaikutusten arvioinnissa ei voida koskaan onnistua täysin, sillä tulevaisuutta on mahdoton ennustaa. Itse näkisin, että YVA:ssa ei edes pitäisi yrittää löytää optimiratkaisua tai parasta vaihtoehtoa, vaan sen sijaan menettelyssä pitäisi kartoittaa mahdollisimman laaja-alaisesti erilaisia näkökulmia ja vaihtoehtoja, mitä kaikkea hankkeesta voi seurata. Eli vielä YVA-vaiheessa ei suljettaisi pois mitään vaihtoehtoa, vaan niin tehtäisiin vasta päätöksenteon yhteydessä, Jalava toteaa.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa ei voida koskaan onnistua täysin, sillä tulevaisuutta on mahdoton ennustaa.

Kimmo Jalava

Erilaiset tulkinnat ja näkökulmat kannustaisivat Jalavan mukaan jatkokeskusteluun ja sitä kautta parantaisivat arviointien laatua.

– YVA voisi toimia laajemman keskustelun promottorina.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely pitää jo nyt sisällään keskustelua, mutta aina vuoropuhelu ei toteudu.

– Periaatteessa YVA mahdollistaa esimerkiksi lähialueiden asukkaiden kuulemisen ja osallistumisen, mutta käytäntö on aina toinen. On tapauskohtaista, miten hyvin kuuleminen lopulta toteutuu. Se riippuu ihmisten kiinnostuksesta ja siitä, miten kussakin hankkeessa lopulta järjestetään mahdollisuuksia osallistumiseen ja suunnitteluun, Kimmo Jalava huomauttaa.

FM Kimmo Jalavan ympäristötieteen ja -teknologian väitöskirjan "Quality of Environmental Impact Assessment in Finland" tarkastustilaisuus Jyväskylän yliopistossa perjantaina 26.9.2014. Vastaväittäjänä professori Tuija Hilding-Rydevik (Swedish University of Agricultural Sciences) ja kustoksena professori Jussi Kukkonen (Jyväskylän yliopisto).