Neuvostotyyli palaa Suomen ja Venäjän väliseen kaupankäyntiin

Kahdenvälinen bilateraalikauppa oli voimissaan Neuvostoliiton voimavuosina 1960-1980-luvuilla. Nyt bilateraalikauppa nousee uudestaan Suomen ja Venäjän väliseen kaupan sanastoon. Fingrid aloittaa sähkönviennin itänaapuriin bilateraalikauppana.

talous
Fingridin voimalinjoja Ylikkälässä.
Fingrid

Kantaverkkoyhtiö Fingrid lähtee toimittamaan sähköä Venäjän markkinoille tavalla, joka oli voimissaan takavuosikymmeninä Suomen ja Neuvostoliiton välillä: ostajan ja myyjän kahdenvälisenä bilateraalikauppana. Tapa poikkeaa totaalisesti Suomen muusta sähkönviennistä ulkomaille. Niissä sähkökaupat tehdään sähköpörssissä, mikä antaa kaikille mahdollisuuden ostaa sähköä.

Aivan puhdasta 1970-luvun bilateraalikauppaa ei nyt kuitenkaan lähdetä tekemään. Poikkeusta on siinä, ettei ostettavaa sähköä kuitata tavarana.

– Se maksetaan ihan rahana, toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridistä sanoo.

Neuvostokaupan huippuvuosina tulivat tutuiksi ns. tavaranvaihtopöytäkirjat, josta selvisi mitä ja minkä verran tavaraa kulki Suomesta Neuvostoliittoon ja mitä saatiin vastineeksi. Käytännössä Neuvostoliitto maksoi Suomi-ostoksensa lähinnä öljyllä ja kaasulla.

Energiavirasto hyväksyi Fingridin sähkönvientiesityksen, vaikka bilateraalikauppa ei sen mielestä täytä kaikilta osin tavoitetta markkinaehtoisesta sähkökaupasta. Myös työ- ja elinkeinoministeriö murisi lausunnossaan bilateraalikaupasta. Siitä pitäisi ministeriön mielestä luopua.

Energiaviraston mielestä bilateraalijärjestely on kuitenkin tarpeen, jotta sähkönvienti Suomesta Venäjälle voidaan ylipäätään käynnistää. Ratkaisussaan Energiavirasto kuitenkin edellyttää Fingridiä laatimaan suunnitelman bilateraalikaupankäynnistä luopumisesta.

Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sanoo, että yhtiö haluaisi myydä kaiken sähkön Venäjälle markkinaehtoisesti eli ei bilateraalikauppana. Se vain ei ole nyt mahdollista.

– Meidän on elettävä venäläisten sääntöjen mukaisesti. Markkinarakenteet ovat Venäjällä niin erilaiset, Ruusunen sanoo.

Ruususen mukaan ensimmäiset sähköerät matkavat Suomesta Venäjälle aikaisintaan ensi kesänä. Sopimusneuvottelut ovat parhaillaan loppusuoralla.

Ruususen mukaan sähkön bilateraalikauppa jatkuu niin kauan kuin Venäjällä on sähkönostomonopoli rajakaupassa. Markkinaehtoinen sähkökauppa pörssissä mahdollistuu sitten, kun Venäjä avaa sähkön ulkomaankaupan kokonaan kilpailulle.

– Se tapahtuu ehkä joskus tulevaisuudessa.

Fingrid valmistelee kuitenkin jo ensi vuodelle uusia sähkönsiirtoehtoja, jotka supistavat suoran sähkökaupan ja bilateraalikaupan käytännön eroja huomattavasti.

Ruususen mukaan sähkönoston yksinoikeus on rajakaupassa nyt valtiollisella InterRAO:lla. Ajatus on, että se ostaisi bilateraalivientinä ensi vaiheessa 180 megawattia. Myyjänä olisi näillä näkymin ostajan suomalainen tytäryhtiö RAO Nordic oy.

Suoralla sähkökaupalla vietäisiin 140 megawattia. Sähkövienti Venäjälle olisi siis yhteensä 320 megawattia, mikä on vähän verrattuna esimerkiksi Suomen sähkönkulutukseen.