Kokemusta ja perimää - herkkyys makuihin vaihtelee

Makuasioita voi opetella, vaikka perimälläkin on niihin vaikutusta. Lasta voi kannustaa kokeilemaan erilaisia ruokia monin pienin keinoin, jolloin arkakin maistaja voi uskaltautua uusien makujen äärelle. Joskus lapsen ennakkoluuloisuus ruokaa kohtaan voi johtua epätietoisuudesta sen sisällöstä, sanoo tutkija Mari Sandell Turun yliopistosta.

ilmiöt
Pikkutyttö syö kotiruokaa.
Mika Kanerva

Jos kotona ruokapöydässä istuu nirsoa jälkikasvua, jolle maistuvat vain vanhat tutut ruoat, ei peliä ole vielä menetetty. Uusiin makuihin voi oppia.

– Jos tähdätään makumaailman monipuolistumiseen, niin yritetään mahdollisimman monipuolisen kautta. Toisilla voi toimia se, että uutta makua toistetaan monta kertaa, mutta joskus jopa pienenkin määrän saaminen suuhun voi olla ison työn takana. Lapset on erilaisia ja toiset eivät ajattele yhtään, mitä suuhunsa laittavat, toiset taas pyörittelevät sitä yhtä hernettä lautasellaan kauan, sanoo akatemiatutkija, dosentti Mari Sandell Turun yliopistosta.

Vaikka kokemuksella ja esimerkilläkin on vaikutusta, on osa ihmisen makukokemuksista jo perimässä. Sandellin mukaan yksilölliset tekijät vaikuttavat ruoan esimerkiksi makujen kokemisprosessiin ja niiden hyväksymiseen ta ei-hyväksymiseen.

– Jos on herkkä maistaja ja aistii maut herkkinä suussa, se on luontainen ominaisuus. Jos lapsi on tälläinen herkkä, ei hän pysty säätämään herkkyyyttään. On kuitenkin aikuisiakin, jotka kertovat, että ovat vuosien saatossa oppineet elämään herkkyytensä kanssa, Mari Sandell tietää.

– Herkkyyseroja voi olla lapsissa jopa saman perheen sisällä, vaikka syödään samaa ruokaa ja samalla tavalla. Jo pieni lapsi on yksilö, jolla ruoan kokemisessa on omia henkilökohtaisia kokemuksiaan. Se helpottaa, jos vanhemmat tiedostavat jo pienestä pitäen, millainen lapsi on.

Makujen kokeminen alkaa jo kohdussa

Tutkija Mari Sandellin mukaan sikiö aistii jo raskausaikana makuaineita. Se, mitä äiti syö, välittyy lapsen makumaailmoihin kohdusta alkaen.

– Varsinkin aivan varhaisessa vaiheessa äidinmaidon makeus houkuttelee lasta syömään. Imettävät äidit ovat varmasti huomanneet, että jo pieni lapsi reagoi siihen mitä äiti syö, Sandell sanoo.

– Ensimmäiset elinvuodet ovat herkkää aikaa makumieltymysten kannalta. Jos opitaan syömään monipuolisesti ja erilaiset maut tulevat turvallisesti tutuiksi, se helpottaa ihmisen kasvaessa. Aikuisiällä inhokkien kääntäminen tutuiksi ja turvallisiksi on aina hankalampaa, Mari Sandell toteaa.

Sandell tietää, että makumieltymysten muodostuminen on monimutkainen prosessi. Hänen mukaansa siihen vaikuttavat myös ruokailutilanteet eli se, missä ja kenen kanssa syödään. Ja esimerkiksi lasten osalta vanhempien suhtautuminen lapsen ruokailuun.

– Jotkut lapset reagoivat siihen, jos vanhemmat ovat tilanteesta ahdistuneita. Sillä voi olla negatiivinen vaikutus.

– On myös erilaisia aikuisia. Voi olla nirsoja aikuisia, jotka laajallakin rintamalla välttelevät erilaisia ruokia. Positiiviset kokemukset ja ruokailon kautta koetut maut ovat turvallisia yleensä ja lisäävät positiivista asennetta, Sandell opastaa.

Salaatti alkutekijöiksi

Makumieltymyksissä on siis sekä perimän että esimerkin vaikutusta. Mari Sandell muistuttaa, että pienillä, arkisilla keinoilla makuasioita voi ymmärtää ja esimerkiksi lapsen tutustumista uusiin makuihin helpottaa.

– Jos on mahdollisuus kokeilla reseptiikkaa eri tavalla ja miettiä, miltä ruoka näyttää ja miten se tarjoillaan. Lasten ennakkoluulot voivat liittyä myös epävarmuuteen siitä, ettei lapsi tiedä, mitä lautasella on ja siihen aikuinen voi vaikuttaa, Sandell neuvoo.

– Aikuiselle vihersalaatti tuntuu ehkä luontevalta niin, että se on yksi kasa. Lapselle taas sen syöminen voi olla helpompaa, jos salaatin komponentit ovat näkyvillä ja hän sekä näkee mitä siinä on että saa tutkia rauhassa lautasella olevia osia, Sandell sanoo ja kehottaa sallimaan sormilla syömisen kokeilut osana ruokaan tutustumista.

Lapsen kokeilunhalua voi lisätä myös mielikuvituksella Sandell sanoo ja kehottaa miettimään, maistuisiko kurkku paremmalta, jos se tarjottaisiinkin formula-auton renkaina. Lisäksi silläkin on merkitystä, missä muodossa – minkä rakenteisena – ruoat tarjoillaan.

– Esimerkiksi porkkana. Jos kokonaisen porkkanan kuorii ja sen syö siitä tuoreeltaan, makuaistimus on erilainen kuin jos sen kuorii ja antaa seistä pari tuntia pöydällä odottamassa ennen syömistä. Porkkanan rakenteessa tapahtuu muutoksia ja kemiallisia muutoksia, jotka vaikuttavat makuun. Jos taas porkkana raastetaan, muokkaamme sen rakennetta todella rajusti.

– Kannattaa kokeilla, mikä on paras. Joihinkin väreihin lapsella voi olla hyvin toisenlainen mielipide kuin vanhemmalla. Usein aikuisen mielestä paras ratkaisu ei olekaan lapselle luontaisin, Mari Sandell naurahtaa.