Ilmavoimat on lisännyt hävittäjälentojen määrää Itä-Suomessa selvästi: "Kyllä se näkyy ja kuuluu"

Seitsemän uutta hävittäjää sekä lukuisat tunnistuslennot ovat kasvattaneet Rissalan lentotukikohdan trafiikkia huomattavasti. Ensi vuonna lentotuntien määrä kasvaa vielä, kun Puolustusvoimat palaa säästökuurin jälkeen normaaliin lentotahtiin.

Kuva: Anssi Leppänen / Yle

Itä-Suomen taivaalla jyrisee entistä useammin. Karjalan lennoston Rissalan lentotukikohdassa hävittäjien lentomäärät ovat kasvaneet esimerkiksi viime vuodesta lähes kolmanneksella. Tarkkoja viikko- tai kuukausimääriä Puolustusvoimat ei anna, mutta Karjalan Lennoston komentaja Ossi Sivénin mukaan kasvu on ollut tänä vuonna ilmeistä.

Aiemmin lentoja on lennetty kolmelta paikkakunnalta, Karjalan Lennostosta Rissalasta, Lapin Lennostosta Rovaniemeltä ja Satakunnan lennostosta Tampereelta. Kesäkuussa Satakunnan lennoston koneet siirtyivät Rissalaan ja lennot jakautuivat kahteen lentotukikohtaan.

– Tämän lisäksi Ilmavoimat on elänyt säästövaihetta ja lentänyt hävittäjillä esimerkiksi viime vuonna Suomessa vain noin 8 000 tuntia vuodessa. Ensi vuonna palaamme jälleen normaaliin lentotahtiin ja lentojen kokonaismäärä nousee 8 900 tuntiin. Tällöin määrä meilläkin kasvaa vielä ennestään, Sivén laskee.

Koneiden lukumäärässä mitattunakin ero näkyy.

– Aiemmin liikkeelle on lähtenyt 6–8 konetta per päivä, jatkossa määrä on 10–12 konetta päivää kohti. Kyllä se jo näkyy ja kuuluu.

Koulutus ei kärsi tunnistuslennoista

Normaalin koulutuslentotoiminnan lisäksi Rissalan ympäristössä ovat kuuluneet hävittäjälentäjien työtehtäviin kuuluneet tunnistuslennot, joiden määrä on Sivénin mukaan myös huomattavasti kasvanut viime vuodesta. Niidenkään määristä Puolustusvoimat ei anna tarkkaa lukua.

Sivén myöntää, että päivytysluontoisesti tehtävät tunnistuslennot ovat poissa lentokoulutuksesta. Määrä on kuitenkin niin pieni, ettei se vaikuta koulutuksen tasoon.

Aiemmin liikkeelle on lähtenyt 6–8 konetta per päivä, jatkossa määrä on 10–12 konetta päivää kohti. Kyllä se jo näkyy ja kuuluu.

Ossi Sivén

– Toki poikkeavista työajoista tulee myös kustannuksia, mutta ne menevät Ilmavoimien isommasta budjetista, eivätkä rokota suoraan meitä, Sivén muotoilee.

Rissalaan on jouduttu myös rakentamaan esimerkiksi uusi laivuerakennus kasvaneen työntekijämäärän mahduttamiseksi. Uusia työntekijöitä Rissalaan tuli keskittämisen yhteydessä lähes 80.

Jyväskylässäkin jyrisee vuodenvaihteen jälkeen

Sotilaskoneiden laskeutumisilla mitattuna Rissalan lentokenttä oli viime vuonna Suomen kolmanneksi vilkkain sotilaskenttä vajaalla 4 000 laskeutumisellaan.

Eniten laskeutumisia viime vuonna oli Jyväskylässä, lähes 7 500. Sivénin mukaan Jyväskylän kärkisijaa selittää Ilmavoimien Vinka-koneilla tehtävä alkeislentokoulutus, jossa yhtä lentoa kohti saattaa tulla jopa kymmenen laskua.

Pelkästään hävittäjälentojen määrällä mitattuna Rissala saattaa Sivénin mukaan olla jo Suomen vilkkain kenttä. Lapin lennoston hävittäjälentomäärät ovat Rissalan kanssa "jokseenkin samaa luokkaa".

Ilmavoimien Hawk-harjoituskoneilla annettavan lentokoulutuksen siirtyminen Kauhavalta Tikkakoskelle ensi vuoden alusta lisää hävittäjälentoja tosin myös Jyväskylän seudulla.

Lentokentän naapuriin ei tule hoivakotia

Lentomelun lisääntyminen on vaikuttanut myös Rissalan lentotukikohdan kotikunnan, Siilinjärven, kaavoitukseen. Lentokenttää ympäröivä melualue on vuosien saatossa kasvanut, eikä alueelle kaavoiteta tällä hetkellä esimerkiksi asuntoja tai muita meluherkkiä toimintoja.

– Viimeisin meluselvitys on tehty vuonna 2010 ja uutta odotamme vuodelle 2016. Tällä hetkellä kaavoituksessa on jo varauduttu melun lisääntyviinkin vaikutuksiin, ja lentokentän lähialueet on varattu pääasiassa teollisuuden käyttöön, Siilinjärven kaavoituspäällikkö Timo Nenonen kertoo.

Nenosen mukaan koneiden määrän lisääntyminen ei kuitenkaan enää pitäisi merkittävästi kasvattaa melualuetta.

– Merkittävämpää on kaluston laatu. Hävittäjien ääni eroaa tietenkin huomattavasti matkustajakoneista.