Unohda hiilinjalanjälki – nyt tarkkaillaan ravinnejalanjälkeä

Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus pyrkivät muokkaamaan Suomeen kestävän ravinnetalouden. Tutkijat uskovat, että koko maailman väestön riittävä ravinnonsaanti on mahdollista ravinnejalanjälkeä tarkkailemalla.

NUTS -hankkeen vuosiseminaarissa tarjottiin ravinnekestävä lounas. Siihen kuului muun muassa savusärkeä ja sieni-perunamuhennosta. Kuva: nutrient.fi/fi

Maailman väkiluvun ennustetaan kasvavan jopa kymmeneen miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Jotta tämä väkimäärä saataisiin ruokittua, on tehtävä muutoksia ruoantuotannossa ja -kulutuksessa. Ongelmaa ratkaisemaan ryhtyivät Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT yhteisessä NUTS eli Suomi kestävän ravinnetalouden mallimaaksi -hankkeessa.

Tähän mennessä hankkeessa konkreettisimpia tuloksia ovat hiilijalanjälkeen verrattavissa oleva ravinnejalanjälki-työkalu sekä erilaiset yhteistyöt yritysten kanssa ruokaketjun eri vaiheissa.

Nälänhädän ratkaiseminen on mahdollista

Tälläkin hetkellä tuotetaan ruokaa niin paljon, että laskennollisesti sitä riittäisi kaikille.

Anna Kuokkanen

NUTS -hankkeessa tutkijana toimiva Anna Kuokkanen uskoo, että riittävä ravinnonsaanti olisi mahdollista taata kaikille.

–Tälläkin hetkellä tuotetaan niin paljon ruokaa, että laskennollisesti sitä riittäisi kaikille, Kuokkanen toteaa.

Ongelmana tällä hetkellä on ruoan suuri hävikkimäärä ja epätasainen jakautuminen. Jos ruoka jakautuisi tasaisesti ja hävikki poistettaisiin, riittävä ravinnonsaanti olisi Kuokkasen mukaan kaikille mahdollista.

Kestäviä vaihtoehtoja ruokapöytään

Nykyään keskivertoihminen kuluttaa ruokaa 2800 kilokaloria päivässä. Kulutustottumuksiin tulisi tehdä muutoksia, jotta ruoka riittäisi kaikille.

Lihankulutusta tulee vähentää merkittävästi.

Anna Kuokkanen

– Jos ajatellaan tavallista länsimaalaista ihmistä, pääasiassa ovat omien ruokatottumusten muuttaminen, Kuokkanen toteaa.

Tutkija Anna Kuokkasen mukaan ruokavaliota tulisi muuttaa kasvispainotteiseksi.

– Täysin kasvisravintoon tuskin siirrytään, mutta lihankulutusta pitäisi vähentää merkittävästi.

Toinen keino ympäristölle kestävään ruokavalioon on suosia kotimaisia ja sesongin mukaisen ruoan suosiminen. Ruokapöydässä voikin tulevaisuudessa hyvällä omallatunnolla tarjota esimerkiksi kotimaisia papuja, juureksia, riistaa sekä ruisleipää. Ulkomaisista tuotteista ympäristöllisesti kestäviä vaihtoehtoja ovat muun muassa merilevä, kuivatut hedelmät ja hyönteiset.

Jutun kirjoittaja on toimittajaharjoittelijana Yle Etelä-Karjalan toimituksessa.