1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

"Peruskoulun oppilaat ovat robotteja"

Feeniks-nettikoulun perustaja Marko Koskinen haluaa oppilaille lisää päätösvaltaa, vapautta ja motivaatiota. Se olisi myös resepti koulukiusaamisen estämiseen.

Kotimaan uutiset
Marko Koskinen
Feeniks-nettikoulun perustaja Marko Koskinen haluaa laittaa luokkahuoneen sisällöt ja sisustukset uusiksi.Yle

25 vuotta sitten kilttiä ja hyvin pärjäävää Markoa kiusattiin yläasteella. Kiusaaminen oli nimittelyä ja tönimistä. Vanhemmat oppilaat kävivät välillä myös käsiksi – koulussa joutui pelkäämään.

– Tulin yläasteelle uutena oppilaana. Suurin osa poikaporukasta oli vähän vauhdikkaampaa väkeä, en sopinut joukkoon niin kuin olisi toivottu, kertoo 41-vuotias Marko Koskinen nyt peruskoulun pihalla Nurmijärvellä.

Markon koulunkäynti oli yksinäistä selviytymiskamppailua siitäkin syystä, että hänellä ei ollut sosiaalisia taitoja luoda kontakteja muihin oppilaisiin. Toisenlainen koulu olisi voinut tukea ujoa ja erilaista poikaa.

– Sellainen koulu olisi ollut minulle hyvä, jossa opiskeluaikataulu ei olisi ollut niin valmiiksi ohjelmoitu ja jossa olisin oppinut sosiaalisuutta.

– Suomalaisessa koulussa lapsille opetetaan, että heidän ei tarvitse ottaa vastuuta mistään. Sisällöt ja opetusmenetelmät ovat vanhentuneita; sellaisia, millä ei ole juurikaan tekemistä nuorten oman elämän kanssa. Oppilaat ovat kuin robotteja, jotka suorittavat koulua tunnista toiseen.

Pakollisista oppitunneista luovuttava

Koskinen lähti opiskelemaan opettajaksi – tavoitteenaan muuttaa opettajankoulutusta. Opinnot jäivät kuitenkin kesken. Hän lähti kiertämään maailmaa, katsomaan eri maiden niin sanottuja demokraattisia kouluja.

– Demokraattisissa kouluissa oppilaat ovat mukana koulun päätöksenteossa, oppilaiden mielipiteillä on väliä. Opettajilla ei ole koulussa ehdotonta auktoriteettia, vaan he ovat enemmänkin tukena paikalla tarvittaessa. Oppilaita ei ole sidottu koululuokkiin, vaan koulualueella saa liikkua vapaasti. Kaikkia aineita ei ole myöskään pakko opiskella.

Koskinen on vakuuttunut, että pakollisista oppitunneista luopuminen ratkaisisi kaikki suomalaisen peruskoulun ongelmat. Kun koulussa voisi opiskella omassa tahdissa vaikka eri-ikäisten kanssa ja omalla tavallaan, koulu nappaisi enemmän eikä turhautumista tarvitsisi purkaa esimerkiksi kiusaamiseen.

Pakollisista oppitunneista luopuminen ei tarkoittaisi opetussuunnitelmasta luopumista. Miehen mukaan pakosta luopuminen ei johtaisi myöskään oppilaiden laiskotteluun.

– Laiskuus tulee siitä, kun ihmiset pakotetaan tekemään asioita, jotka heitä eivät kiinnosta. Kaikkihan tietävät, että jos lapsen annetaan tehdä sitä mikä häntä kiinnostaa, häntä ei saa siitä irti.

– Oppilaathan voisivat myös vaihtaa osaamista keskenään, yleissivistys voisi laajentua aika merkittävästi.

Luokkarajojen rikkominen ja vapaampi opiskeluympäristö vaikuttaisivat siihen, että samassa tilassa ei tarvitsisi olla samojen ihmisten kanssa pitkää aikaa.

– Kun opiskelutila on suurempi, esimerkiksi kiusatut voivat löytää enemmän kontakteja ja heidän haurautensa vähenee.

Nettikoulun oppilaista puolet on kiusattuja

Koulun pönötystä ja tylsyyttä vastaan Koskinen perusti oman demokraattisen Feeniks-koulunsa vuonna 2005. Koulussa opiskeltiin omaan tahtiin ja opettajalta sai apua, jos tarvitsi. Homma kuivui kuitenkin vähitellen kokoon ja tilalle tuli vuonna 2011 nettikoulu.

– Meillä ei ole luokka-astekohtaisia sisältöjä lainkaan. Oppilas voi opiskella samaan aikaan kolmannen luokan ympäristöoppia ja kasiluokan historiaa. Pointti on se, että oppilas saa päättää miten opiskelee, kenen kanssa ja missä aikataulussa.

Koskinen tekee koulun tehtävät nettiin, mutta kunkin oppilaan täytyy käydä tenttimässä sisällöt paikallisessa koulussaan. Tarkoitus on tehdä tehtävistä mahdollisimman käytännönläheisiä, mutta riittävän haastavia. Esimerkiksi fysiikan tehtävä Miten voisit säästää energiaa kotona? Tai terveystiedon Miten kannattaa toimia, jos löytää maassa makaavan liikkumattoman ihmisen?

Koskinen painottaa, että kun saa oppia omalla tavallaan, motivaatio kasvaa.

– Meillä oli oppilas, joka suoritti osan kasiluokasta ja koko ysiluokan kahdessa kuukaudessa.

Nettikoulussa on tällä hetkellä 50 oppilasta. Noin puolet heistä on kiusattuja.

– Täällä he saavat oman turvan ja rauhan, eivät ole jatkuvassa stressitilassa. Joko he suorittavat meillä peruskoulun loppuun tai sitten he palaavat omaan kouluun takaisin paremmalla itsetunnolla ja fiiliksellä, uskolla siihen, että asiat voivat hoitua.

– Eikö peruskoulun tarkoitus ole tehdä onnellisia, itsestään huolehtivia, hyvän itsetunnon omaavia kansalaisia?

Katso Ajankohtaisen kakkosen juttu aiheesta TV2:lla klo 21.

Lue seuraavaksi