"Ei kuolemantauti, muttei leikin asiakaan" – syy selkäkipuihin yllätti innokkaan liikkujan

Raija-Liisa Palmille osteoporoosi oli yllätys. Ikänsä monipuolisesti liikkuneen naisen riskitekijöistä täyttyi vain yksi, mutta diagnoosi oli selvä. Tauti meni heti korvien väliin: kaatumiseen ei ole varaa. Liukkaita talvia Palmi karttelee viettämällä aikaa Espanjassa, missä uskaltaa kävellä kunnolla.

Kotimaa
Raija-Liisa Palmi crosstrainer-laitteen selässä.
Raija-Liisa Palmi on aina harrastanut aktiivisesti liikuntaa.Raila Paavola / Yle

Raija-Liisa Palmin diagnoosia edelsivät selkäkivut, jotka olivat toisenlaisia kuin aiemmin.

– Kipu ei lähtenyt hieronnalla tai kuntosalilla, kuten ennen.

Palmi lähti lääkäriin. Tämä passitti röntgenkuviin, joissa yleensä näkyy vain paha osteoporoosi. Syypää kipuihin näkyikin kuvissa, mutta diagnoosi varmistettiin luuntiheysmittauksella.

Diagnoosista oli tulla itku:

– En tuntenut ketään, jolla on osteoporoosi ja ajattelin, että miten tässä käy.

Osteoporoosin syy on Palmille iso kysymysmerkki. Hän on harrastanut koko ikänsä liikuntaa: jumppaa, kuntosalia, pyöräilyä.

– Lääkärikin levitti vain kädet: ei tiedä.

Palmi meni heti mukaan osteoporoosiyhdistyksen toimintaan ja on kokenut vertaistuen todella tärkeäksi. Seitsemän vuotta diagnoosin jälkeen suhtautuminen tautiin on jo rauhallisempi:

– Se on tauti muiden joukossa. Ei se ole kuolemantauti – mutta ei leikin asiakaan.

Kaatuminen on peikko mielessä

Raija-Liisa Palmi on aina syönyt terveellisesti eikä ruokavalio olekaan diagnoosin myötä muuttunut. Kalkkia ja D-vitamiinia kuluu nyt säännöllisesti. Myös liikunta on aina kuulunut Palmin elämään, mutta "korvien väliin" tauti meni hänen mukaansa heti:

– Ei ole varaa kaatua, liukkaalla on oltava kenkien pohjissa nastat.

Se on tauti muiden joukossa. Ei se ole kuolemantauti – mutta ei leikin asiakaan.

Raija-Liisa Palmi

Suomen pitkää ja liukasta talvea osteoporootikko onkin paennut useana vuonna Espanjaan.

– On aivan ihanaa, kun vaikka siellä on mäkiä, uskaltaa kävellä ihan kunnolla eikä tarvitse pelätä että kaatuu. Ja D-vitamiiniakin tulee ihan ilman edestä auringosta!

Tärähdyttävä liikunta parantaa luuston tiheyttä. Liikuntaa myös Palmi jatkaa; kuntosali ja vesijumppa ovat hyvästä.

Tabletteja vai pistoksia?

Lääkitykseen oli diagnoosin tullessa tarjolla monenlaisia vaihtoehtoja: kerran viikossa tai kerran kuukaudessa otettavia tabletteja, vuoden vaikuttavaa injektiohoitoa ja kahdesti vuodessa laitettavia pistoksia.

Palmi valitsi kerran kuukaudessa syötävän lääkkeen. Viiden vuoden jälkeen lääkäri ehdotti taukoa tablettien syöntiin. Tauon jälkeinen mittaus osoitti taudin uusiutuneen.

Seuraavaksi Raija-Liisa päätti kokeilla kaksi kertaa vuodessa annettavaa pistosta.

– Kovin kipu on taas lähtenyt pois.

Sopivan lääkityksen avulla osteoporoosi voi pysähtyä ja muuttua osteopeniaksi. Palmi uskoo, että harvalla varsinkin iän karttuessa tauti paranee kokonaan.