Kielikaara kannustaa puhumaan toisella kotimaisella

Ruotsin puhuminen voi tuntua vaikealta ja usein yhteiseksi kieleksi ruotsalaistenkin kanssa valikoituu se "kolmas kotimainen", englanti. Kielikaara-projektissa koululaisia halutaan rohkaista käyttämään kielitaitoaan luovan toiminnan sivussa.

Kotimaa
Kielikaara-työpajan ohjaaja Tony Fredriksson ja Ylitornion lukion ekaluokkalaisia ripustamassa työpajassa tehtyjä teoksia luokan seinälle.
Antti Heikinmatti / Yle

Suomalaisnuorilta löytyy kielitaitoa, mutta varsinkin ruotsin käyttämistä ujostellaan usein liikaa. Ruotsalaistenkin kanssa yhteiseksi kieleksi valikoituu usein "kolmas kotimainen" eli englanti.

Tällä viikolla Tornionlaaksoa Suomessa ja Ruotsissa kiertävässä Kielikaara-työpajassa (siirryt toiseen palveluun) nuoria halutaan rohkaista käyttämään kielitaitoaan luovan toiminnan ohessa.

Graffiteja maalatessa kieliopin koukkuihin ei juututa, kun tärkeintä on saada asiansa ymmärretyksi sekä ohjeet ja neuvot perille luovan prosessin keskellä.

– Graffitin teko vaatii keskittymistä ja se on aika monivaiheista. Kuitenkin koko ajan pitää saada tietoa ja kommunikoida, jolloin ei ole niin paljoa aikaa miettiä sitä, miltä se kieli kuulostaa - kunhan tulee ymmärretyksi, sanoo projektipäällikkö Terhi Silenius Kielikaara-työpajasta.

Ylitornion yhteiskoulun lukiolla ekaluokkalaisten aamupäivä kului graffitityöpajan tekniikkoja opiskellessa.

Kaksikielinen työpaja tosin paisui pian kolmi-, melkein nelikieliseksikin, kun suomeen ja ruotsiin lisättiin sanoja englannista höystettynä Väylän varren meänkielen elementeillä.

Arkikäytössä englantiin on paljon helpompi turvautua, vaikka ruotsia jonkin verran osaisikin, myöntää lukiolainen Pinja Koivuranta.

– Ei siitä oikein tahdo tulla mitään. Se on vain niin paljon hankalampaa kuin englanti. Tai englanti tulee niin paljon helpommin luonnostaan.

– Jos toinen vain sinnillä puhuisi ruotsia, niin ehkä sitä sitten olisi pakko vain kuunnella tarkkaan ja yrittää ymmärtää.

Sileniuksen mukaan luovan tekemisen käyttämistä kielenopiskelun ympäristönä kannattaisi pohtia.

– Jatkossa Kielikaaran toimintaa voisi kehittää juuri siltä kannalta, että miten tämä paremmin toimisi kieltenoppimisen ympäristönä. Ja onko luovalle kieltenoppimisympäristölle ylipäätään tarvetta, Silenius miettii.

Ylitorniolle Kielikaara kurvasi Övertorneålta Ruotsin puolelta. Suomessa matka jatkuu Kolariin.