Liito-oravan leviämistä Helsinkiin on ounasteltu jo pitkään, koska eläin on ollut jo iät ajat naapurikaupunki Espoon kaavoittajien rattona. Lain mukaan vaarantuneen liito-oravan elinpiiriä on suojeltava muun muassa jättämällä erillisten metsälämpäreiden välille latvusyhteys. Ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen Helsingin ympäristökeskuksesta ei halua käydä ennustamaan, millainen kaveri liito-oravasta tulee Helsingin kaupunkisuunnittelijoille.
- Onhan eläin meillekin tuttu muun muassa Helsingin omistamista Nuuksion metsistä, mutta kyllä Espoossa tästä se todellinen asiantuntemus löytyy.
Selvityksessä Helsingistä löytyi kaikkiaan kaksitoista liito-oravan elinpiiriä; kuusi Keskuspuistosta ja kuusi Keskuspuiston länsipuolelta. Tutkittu alue kattoi noin neljänneksen Helsingin pinta-alasta. Vaikka nyt selviteltiin lännen puoleisia kaupunginosia, ei ympäristökeskus pidä mahdottomana lajin levittäytymistä myös Itä-Helsinkiin, joska kannan kasvu jatkuu.
Paljastavat papanat
Liito-orava on varmuudella kuulunut nykyisen Helsingin alueen vakinaiseen lajistoon viimeksi 1930-luvulla. Sen jälkeen eläimestä on saatu lähinnä hajanaisia havaintoja useilta vuosikymmeneltä. Liito-oravan esiintyminen Helsingissä kertoo hyvää kaupungin virkistysmetsien nykyisestä monimuotoisuudesta. Eläin vaatii elinpiirikseen eri-ikäisestä kasvustosta koostuvaa sekametsää.
Tuoreen selvityksen mukaan liito-oravan kannan vahvistumisen taustalla on etenkin viime talvi, joka oli lämmin ja eläimelle suotuisa. Lumettomuus myös suosi lajin levinneisyyden selvittämistä. Ympäristökeskus haluaisi selvittää levinnäisyyttä uudelleen ja tämänkertaista laajemmalla alueella seuraavan kerran viimeistään viiden vuoden kuluttua.
Liito-oravan levinneisyydestä tehdään päätelmiä ainoastaan jätösten perusteella. Arkaa otusta on lähes mahdotonta nähdä, mutta keväisin siitepölyn keltaiseksi värjäämät papanat löytyvät helposti.