Nuori taimen ei ehdi edes kutea ennen päätymistään pataan

Suuri osa Kymijoen vesistön villeistä järvitaimenista kalastetaan ennen ensimmäistä kutukertaa. Uuden tutkimuksen mukaan taimenen elinkierto ei toimi nykyisellä kalastuskulttuurilla.

Kotimaa
Järvitaimen, T-ankkurimerkki, Päijänne,
Merkitty järvitaimen.Keski-Suomen ELY-keskus

Kymijoen ja sen järvien sukukypsät taimenet kalastetaan jo ennen joelle suuntautuvaa kutuvaellusta.

Jyväskylän yliopiston ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tutkinut taimenen järvivaelluksia, pyyntikokoa, kasvua ja pyyntimenetelmiä Kymijoen vesistössä vuosina 1999-2013.

Tutkimuksen aikana merkittiin lähes 6 000 jokitaimenta, joista saatiin noin tuhat havaintoa merkintävirtavesiltä ennen kalojen mahdollista järvivaellusta. Järviltä merkintävirtaveteen kutemaan palanneista sukukypsistä kaloista tehtiin vain yksi merkkihavainto.

Tutkijoiden mukaan merkkihavaintoja kudulle palanneista kaloista pitäisi olla vähintään useita kappaleita tuhatta merkittyä taimenta kohti, jotta elinkierto toimisi.

Kymijoen järviltä pyydetyistä merkkikaloista vain yhdeksän prosenttia saavutti järvitaimennaaraan sukukypsyyskoon alarajan eli 60 senttimetrin pituuden. 70-senttisiä ei ollut lainkaan.

Ihannetilanteessa sukukypsien merkkitaimenten osuus havainnoissa pitäisi olla 50 prosentin luokkaa. Lisäksi joukossa pitäisi olla useita 70–80-senttisiä taimenia.

Lisääntyminen pienten taimenten varassa

Tutkimuksen mukaan taimenen elinkierto ei toimi kalastuskulttuurilla, jota Kymijoen vesistön järvillä on harjoitettu 2000-luvulla.

Taimen voi lisääntyä luontaisesti Kymijoen vesistössä, jossa on vapaita koskia, mutta lisääntyminen on paikallisten pienikokoisten taimenten varassa. Taimenkannan elvyttäminen on mahdollista kalastuksen säätelyllä.

Tärkeimmät tutkimusvesistöt olivat Päijänne lähivesistöineen, Rautalammin reitti ja Mäntyharjun reitti.

Tutkitut kalat olivat merkintähetkellä 14−65 senttimetrin pituisia, ja ne pyydettiin merkintään virtavesistä. Taimenista noin 90 prosenttia oli luonnossa syntyneitä ja loput villiintyneitä istukkaita.

Tutkimustulokset perustuvat kalastajien ilmoittamiin merkkihavaintoihin.