Millainen kone sähköiseen yo-kokeeseen?

Ylioppilaskirjoitukset muuttuvat sähköisiksi vuoden 2016 syksyllä ja jo nyt lukiolaisten vanhemmat varautuvat lastensa laitehankinnoissa myös yo-kokeisiin. Ylioppilastutkintolautakunnasta (YTL) vakuutetaan, että perinteinen kannettava tietokone on paras kokeeseen.

Kotimaa
Oppilaat valmistautuvat ylioppilaskirjoituksiin koulun juhlasalissa.
Yle

Sähköiseen ylioppilaskokeeseen on YTL:ssä valmistauduttu jo noin puolitoista vuotta. Tänä syksynä lukioissa on aloittanut ensimmäinen ikäluokka, joka tulee osallistumaan sähköisiin kirjoituksiin. Monen lukiolaisen kotona pohditaankin parhaillaan, millainen tietokone tarvitaan, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin niin opintoja kuin kirjoituksiakin.

YTL:n Digiabi-hankkeen projektipäällikkö Matti Lattu rauhoittelee lukiolaisia ja heidän vanhempiaan.

- Tämä meidän ensiksi tukema laitemalli on ihan tavallinen kannettava tietokone, eli nämä ovat semmoisia mitä on yleisesti käytössä kodeissa, työpaikoilla ja kouluissa. Tämä valittiin juuri siksi, että niitä on monilla eri valmistajilla ja saatavuus on hyvä, Lattu toteaa.

Ylioppilaskokeeseen voi osallistua joko koulun omistamalla koneella tai ylioppilaskokelaan koneella. Todennäköisesti koulujen omistamia koneita ei kuitenkaan riitä kaikille kirjoituksiin osallistuville, joten moni oppilas tekee kokeen omalla koneellaan.

Kone saatava käyntiin muistitikulta

Koneen teknisissä vaatimuksissa tärkeintä on, että sen saa käynnistettyä USB-portin kautta muistitikulta. Koehetkellä koneeseen ei käynnistetä koneen omaa käyttöjärjestelmää kovalevyltä, vaan kokelas saa USB-muistitikun.

Omalla koneella olevia ohjelmistoja tai tiedostoja ei pääse käyttämään kokeen aikana.

Mati Lattu, projektipäällikkö, Digiabi-hanke

- Muistitikulta löytyy sitten käyttöjärjestelmä ja kaikki tarvittavat ohjelmat, jotka ovat kaikille kokelaille samat, Lattu selvittää. Omalla koneella olevia ohjelmistoja tai tiedostoja ei pääse käyttämään kokeen aikana.

- Koska koneen omaa käyttöjärjestelmää ei kokeen aikana käytetä, ei ole väliä millainen käyttöjärjestelmä koneessa on. Koneessa voi siis olla esimerkiksi Linux, Windows, Applen OS X tai joku muu käyttöjärjestelmä.

Tekniikka menee koko ajan eteenpäin ja saattaa olla, että jo tällä hetkellä uusimmat kannettavat tietokoneet eivät ole yhteensopivia YTL:n ohjeistuksen kanssa. Ongelmia on havaittu erityisesti Windows 8- käyttöjärjestelmän kanssa.

Myöskään useimmat tabletit eivät täytä YTL:n vaatimuksia. Toisaalta tilanne voi vielä muuttua parin vuoden aikana.

- Tabletitkin käyvät, jos ne käynnistyvät muistitikulta ja jos niissä on ylioppilastutkintolautakunnan järjestelmiin yhteensopiva prosessori, niin silloin myös tablettia on mahdollisuus kirjoituksissa käyttää, Lattu kuitenkin selvittää.

Parin kympin käytetyllä läppärillä pärjää

- Kun aloitettiin sähköiseen ylioppilastutkintoon siirtymistä, niin oli suuri huoli siitä, että tämä lisää oppilaiden eriarvoisuutta. Että taloudellisista syistä ei voisi ylioppilaaksi tulla ja siksi valittiin tällainen hyvin yleinen laite, joita on nykyään paljon.

Matti Lattu muistuttaa, että usein nuoret muista syistä vaativat uudempia ja kalliimpia laitteita.

Pojalleni tarjottiin juuri hiljattain läppäriä parilla kympillä. Hänelle se ei kelvannut, mutta kyllä sillä ylioppilaskokeen olisi voinut tehdä.

Matti Lattu, projektipäällikkö, Digiabi-hanke

- Pojalleni tarjottiin juuri hiljattain läppäriä parilla kympillä. Hänelle se ei kelvannut, mutta kyllä sillä ylioppilaskokeen olisi voinut tehdä.

Oman koneensa pääsee myös testaamaan etukäteen ja kokeilemaan saako koneella kirjoitukset tehtyä. Digiabi-hankkeen sivuilla on tietoa niistä koneista, jotka ovat yhteensopivia YTL:n ohjelman kanssa ja lisäksi sivuilla otetaan edelleen vastaan käyttäjiltä raportteja siitä, millä koneilla ohjelman käynnistäminen on onnistunut ja millä ei.

"Saksa voitaisiin kirjoittaa vaikka huomenna"

YTL:ssa uskotaan vahvasti, että sähköinen ylioppilaskoe toteutuu aikataulussaan. Myös kouluista on tullut viestiä, että vaikka järjestettävää on paljon, on kaikki valmiina syksyllä 2016. Projektipäällikkö ei jännitäkään niinkään ensimmäisiä kokeita, joissa kirjoittajamäärät ovat verrattain pieniä.

- Jännitävämpää organisoinnin kannalta on se, miten ensimmäiset isot aineet, kuten vaikkapa englanti, menee. Silloin on 100 prosenttia kapasiteetista käytössä.

- Kyllä saksan kielen kirjoittaminen onnistuu missä tahansa koulussa laitteiden osalta vaikka huomenna, Matti Lattu vakuuttaa.