Ikänäköleikkaus ei ole riskitön

Ikänäköleikkauksia mainostetaan innokkaasti, ja ajatus silmälasittomasta elämästä houkuttelee. Kyseessä on iso bisnes, jonka jälkipyykin hoitaa tavallinen veronmaksaja, Akuutti-ohjelma kertoo.

terveys

– On olemassa monta erilaista niin sanottua ikänäön korjausleikkausta, mutta yksikään ikänäön leikkausmuodoista ei hoida itse ikänäköongelmaa, muistuttaa silmätautien erikoislääkäri, professori Timo Tervo Helsingin yliopistosta.

Ikänäkö tarkoittaa sitä, että kun linssi kasvaa eliniän mukana, niin se samalla kovenee. Noin 45 vuoden iässä linssi saavuttaa pisteen, jossa vaikkapa sanomalehden lukeminen muuttuu hankalaksi.

– Vaikka mukauttajalihakset toimivat ihan normaalisti, niin mykiö ei enää muutakaan muotoansa, koska se on niin kovettunut, ja tätä muodonmuutoksen puutetta voidaan kompensoida tietyissä rajoissa optisilla – sanoisinko – kikkailuilla tai korjailuilla. Korjailut voidaan tehdä joko sarveiskalvoon tai sitten niin, että asennetaan oman mykiön tilalle monitehoinen tekomykiö. Tavallaan siis tehdään kaihileikkaus, vaikka potilaalla ei olisi harmaakaihia, selvittää Tervo.

Riskejä ja sivuvaikutuksia

Ikänäköleikkauksia mainostetaan joka puolella, ja tuhansia euroja maksavia leikkauksia tehdään jatkuvasti terveisiin silmiin. Täysin riskitön leikkaus ei kyseessä ole, vaikka toimenpiteeseen päädyttäisiin huolellisen esitutkimuksen perusteella.

– Säännöllisesti raportoidaan molemmista leikkaustyypeistä, että hämäränäkö ja autolla ajo pimeässä on harmillisempaa ja esimerkiksi häikäistymistä on enemmän. Mutta sitten paljon vakavampia ongelmia tulee siinä mielessä, että kun nelikymppiselle tehdään linssileikkaus, niin siinä iässä tehtynä se lisää myös verkkokalvoirtauman riskiä. Ja heti kun näitä komplikaatioita tulee, niin ne ajautuvat yksityiseltä puolelta julkiselle puolelle eli liiketoiminnan riski siirtyy silloin veronmaksajille.

Mainokset houkuttelevat

Yksityisellä puolella tehtäviin toimenpiteisiin ja niiden mainoksiin kannattaa suhtautua siis kriittisesti, vaikka silmälasiton elämä kuulostaa kovin huolettomalta. Yksityislääkäri voi suositella ikänäön korjaamista myös kaihileikkauksen yhteyteen. Jos harmaakaihin vuoksi silmä on leikattava, ei sen takia tarvitse yksityisen palveluja ostaa – tarvittaessa toimenpide tehdään kyllä julkisessa terveydenhuollossakin.

– Jopa Alepan kassalta jaetaan mainoskuponkeja. Kun minä aloitin toiminnan tällä alueella 90-luvun alussa, niin se olisi välittömästi kielletty Lääkäriliiton eettisen neuvoston toimesta. Mutta nykyään ovat liiketoimintaperiaatteet muuttuneet toisenlaiseksi myös lääketieteessä ja se pitäisi potilaidenkin ymmärtää. Kun katsotaan nettimainoksia, niin ne todellakin ovat mainoksia silloin, kun on yksityisistä palveluista kyse, ihan samalla tavalla kuin vaate- tai automainokset niin samalla vakavuudella niihin pitää suhtautua ja kritiikillä, Tervo muistuttaa.

Mainosten lupauksiin ja lääkärikuntaan kuitenkin luotetaan. Vaikka yksityisellä puolella tehtävät ikänäköleikkaukset eivät ole sairaudenhoitoa, jää jälkipyykki usein julkisen terveydenhuollon hoidettavaksi.

– Joka ikinen viikko on HYKS:in silmäklinikalla yksi, mutta yleensä enemmän taittovirhekirurgian läpikäyneitä potilaita kysymässä, että onko kaikki kunnossa, tai että heillä on joku komplikaatio. Aina ne eivät ole suinkaan tehty huonosti tai väärin, voi olla että niihin on käynyt vamma, mutta joka tapauksessa ne kuormittavat meidän vastaanottotoimintaa ja ne ovat pois siitä määrästä, mitä me pystyisimme ottamaan potilaita vastaan ilman tällaista toimintaa.

Lisää aiheesta ja mm. pitkä versio professori Timo Tervon haastattelusta Akuutin sivuilla.

Akuutti TV1:ssä keskiviikkona kello 20.