Kaikki talviolympialaisista!

Tutkija arvostelee poliitikkoja: "Koko Suomea ei voida pitää asuttuna"

Kaupunki- ja aluetutkija Timo Aro sanoo, että poliitikot puolueesta riippumatta elävät epärealistisessa maailmassa. Aron mukaan koko maata ei voida pitää asuttuna, ja keskittyminen suurempiin kaupunkeihin on hyväksi talouskasvun ja Suomen tulevaisuuden kannalta.

Kotimaa
Traktori Juupajoen Korkeakoksen raitilla
Marko Melto / Yle

Kaupungistumis- ja aluekehitystä pitkään tutkinut valtiotieteen tohtori Timo Aro suomii suomalaispoliitikkoja tosiasioiden väistelystä. Aro harmittelee, että poliitikot puolueesta toiseen toistelevat koko Suomen asuttuna pitämisen tärkeyttä, vaikka käytännössä kehitys vie koko ajan kaupungistumisen suuntaan.

– Meidän poliittiseen retoriikkaamme ja kansalliseen retoriikkaan kuuluu, että koko maa pidetään asuttuna. Tätä toistellaan, vaikka kehitys on erittäin keskittymishakuista. Yksikään puolue ei halua profiloitua vahvana kaupunkipolitiikan puolustajana ja keskittymiskehityksen kannustajana, se olisi poliittinen itsemurha, Aro sanoo.

Huomio keskittyy muuttotappioalueille

Aro arvioi, että käytännössä tosiasioiden väistäminen johtaa siihen, että kaupungistumisen aiheuttamiin negatiivisiin ilmiöihin ja uudistumistarpeisiin ei pystytä vastaamaan. Resursseja ja huomiota keskitetään niille alueille, joista ihmiset muuttavat kaupunkeihin.

Suomessa on perinne, että ihmisten liikkumista on pidetty vahingollisena ilmiönä.

Tutkija Timo Aro

– Tämä on tunnekysymys. Suomessa on perinne, että ihmisten liikkumista on pidetty vahingollisena ilmiönä. Aina on pyritty ratkaisemaan ongelmia muuttotappioalueiden näkökulmasta. Harva päättäjä on julkisesti kiinnostunut siitä, mitä tapahtuu nopeasti kasvavilla alueilla. Esimerkiksi suurten kaupunkien lähiöihin panostetaan vähän verrattuna maaseudun kehittämiseen varattuihin resursseihin, Aro sanoo.

Maakuntakeskukset pärjäävät

Tutkija Timo Aro toimii myös Porin kehittämispäällikkönä. Hänen mukaansa Porin kaltaisen maakuntakeskukset voivat vielä hyvin pärjätä tulevaisuudessa, kunhan ne pystyvät kehittämään ja ylläpitämään liikenneyhteyksiä Suomen suurimpiin kasvukeskuksiin. Sen sijaan maakuntien kakkos- ja kolmoskaupungit ovat Aron mukaan jatkossa vaikeuksissa.

Talouskasvun ja hyvinvoinnin näkökulmasta suuret kaupunkiseudut ovat niitä, joissa tapahtuu myönteisiä asioita.

Tutkija Timo Aro

– Kaikkein olennaisinta olisi, että poliitikot vihdoin uskaltaisivat tunnistaa tosiasiat. Täytyisi katsoa kylmästi, mitä aluerakenteessa tapahtuu ja mitä seurauksia siitä aiheutuu tulevina vuosikymmeninä.

Keskittyminen tuo talouskasvua

Aron mukaan keskittymiskehitys on erittäin hyvä asia, jos tavoitteena on talouskasvu, jota suomalaispoliitikot toisaalta kannattavat erittäin laajasti.

– Talouskasvun ja hyvinvoinnin näkökulmasta suuret kaupunkiseudut ovat niitä, joissa tapahtuu myönteisiä asioita. Suurissa kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla tapahtuva kehitys mahdollistaa kansantalouden kasvun. Vain niin pystytään jakamaan yhteistä kakkua, Aro arvioi.

Kansalliseen retoriikkaan kuuluu, että koko maa pidetään asuttuna. Kehitys on kuitenkin erittäin keskittymishakuista.

Tutkija Timo Aro

Tutkija Timo Aro muistuttaa, että muissa pohjoismaissa kaupungistumiskehitystä on suosittu ja retoriikka on erilaista. Suomen kansallinen kertomus on kuitenkin rakennettu talonpoikaisen agraariyhteiskunnan varaan. Tämä ilmiö näkyy suomalaisessa politiikassa edelleen.

Aro arvioi, että nuoret ikäluokat alkavat nähdä Suomea ja Suomen kehitystä aluerakenteen kannalta eri tavalla kuin vanhemmat ikäluokat. Hän uskoo, että vuosisadan loppua kohti Suomen väestö keskittyy entistä voimakkaammin suuriin keskuksiin ja suurten keskusten välisten käytävien varrelle.