Professori: Suomi tiukentaa terrorismilakeja etunojassa

YK:n vaateet uusista terrorismin vastaisista toimista eivät välttämättä aiheuta suuria uusia muutoksia Suomen lainsäädännössä. Vireillä on jo uusi terrorismilakipaketti, jolla kriminalisoidaan muun muassa terroristiksi kouluttautuminen. Perusoikeuksien kannalta lakiesitys ei kuitenkaan ole ongelmaton.

Ulkomaat
Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.
Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.Yle

Suomessa valmisteilla oleva terrorismilainsäädäntö vastaa todennäköisesti useisiin YK:n vaatimuksiin, arvioi valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.

YK:n turvallisuusneuvosto patisti keskiviikkona valtioita suitsimaan terrorismia katkaisemalla taistelijoiden virta kriisialueille. Päätöslauselma velvoittaa jäsenmaita kriminalisoimaan matkustamisen ulkomaille terroritekoja varten. Myös terroristiksi kouluttautumaan lähteminen on estettävä, samoin kuin toimintaan värvääminen ja sen rahoittaminen.

Varsinaista päätöslauselmatekstia vielä näkemättä Ojanen toteaa, että Suomessa ollaan jo etunojassa kriminalisoimassa kouluttautumista terrorismiin.

– En näkisi, että Suomessa pitäisi kiireellä lähteä reagoimaan YK:n patistamiseen. Meillä on oltu tässä suhteessa eurooppalaisessa vertailussa kärkirintamassa, Ojanen sanoo.

Hallituksen keväällä antama esitys terrorismirikoslakien kiristämisestä on parhallaan eduskunnan valiokuntien käsiteltävänä. Lakiesityksen mukaan terroristiksi kouluttautuminen tarkoittaisi muun muassa, että epäilty perehtyisi terrorismitarkoituksessa räjähteisiin, ampuma-aseisiin, vaarallisiin aineisiin tai muihin erityisiin menetelmiin.

Näitä menetelmiä voisivat olla esimerkiksi tietotekniset taidot, joilla voisi puuttua liikenteen tai ydinvoimalan ohjaamiseen.

Samalla lakia ollaan tiukentamassa myös terrorismin rahoittamisen osalta.

– Nyt jäisin odottamaan, millaisena laki eduskunnasta tulee ulos ja seuraisin, miten sen soveltaminen etenee ja missä määrin se vastaa tarpeeseen eli auttaa estämään Suomen kansalaisten tai Suomessa asuvien lähtemistä kouluttautumaan ulkomaille terrorismia vasten, Ojanen sanoo.

– Sen jälkeen voisi ajan kanssa katsoa, onko tarvetta lisätoimille.

Perusoikeudet puntarissa

Mikään läpihuutojuttu uuden terrorismilakipaketin valmistelu ei ole ollut. Perustuslakivaliokunnan kuultavana ollut professori Tuomas Ojanen arvioi, että esitykseen tulee vielä muutoksia perusoikeuskysymysten takia.

Lailla puututtaisiin käytännössä esimerkiksi perustuslain takaamaan liikkumisen vapauteen ja siihen, millaista tietoa ihmisillä on oikeus ottaa vastaan.

Ojasen mukaan pohdittavaksi tulevat myös yksityisyyden suojaan ja luottamuksellisen viestinnän loukkaamattomuuteen liittyvät kysymykset, koska lakiin liittyisi mahdollisuus käyttää pakkokeinolain mukaisia valvontakeinoja kuten telekuuntelua.

Kokonaan oma lukunsa on näytön saamisen vaikeus. Voi osoittautua hankalaksi todistaa, että vaikkapa Turkin kautta Syyriaan aikovalla on nimenomaan tarkoitus kouluttautua siellä terroristiksi.

– Kyllähän tämän lain tehokas toteutuminen väistämättä edellyttää sitä, että ihmisiä ja heidän matkusteluaan seurataan aika laajasti. Se johtaa helposti massaluonteiseen kansalaisyhteiskunnan toiminnan valvontaan, Ojanen pohtii.

– Demokraattisen, avoimen yhteiskunnan näkökulmasta on ongelmallista, että viranomaiset alkaisivat salaisia tiedonhankintakeinoja käyttäen seurata ihmisten internetkäyttäytymistä, koska pitäisi pystyä selvittämään, onko ihmisellä maasta poistuessaan terroristinen tarkoitus.

Varsinaisten rangaistussäännösten lisäksi eri hallinnonaloilla pohditaan keinoja, joilla voitaisiin puuttua ulkomaille sotimaan lähtemiseen.

Sisäministeriössä on valmisteltu muun muassa lainsäädäntöä, jonka nojalla poliisi pystyisi pääsemään esimerkiksi lentoliikenteen matkustajaluetteloihin nykyistä helpommin.