Professori arvioi: Eläkeiän nosto lisää ristiriitoja työpaikoilla

Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmää Vaasan yliopistossa johtava professori Riitta Viitala arvioi, että eläkeiän nosto herättää työpaikoilla suurta huolta jaksamisesta ja työmotivaation säilymisestä. Toisaalta vanhimmat työntekijät voivat olla suuri voimavara.

Kotimaa
Työntekijä selaa paperipinoa.
Tiina Jutila / Yle

Vaasan yliopiston professori Riitta Viitalan mukaan eläkeiän nosto tuo paljon ristiriitoja organisaatioihin. Näin ajatellaan henkilöstöbarometritutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun), jossa on kysytty luottamushenkilöiltä, esimiehiltä ja työntekijöiltä tulevaisuuden haasteista. Suurimmat huolet työpaikoilla koskevat vanhimpien ikäryhmien fyysistä jaksamista, sekä sitä, miten jatkuvasta oppimisesta ja suoriutumisesta selviydytään entistä vanhempana.

– Näitä perustellaan esimerkiksi osaamiskysymyksellä. Entä sitten jos 65- tai 67-vuotias ei enää jaksakaan tässä hirveässä tahdissa oppia uutta? Saattaa olla hirveä pelko onko työmotivaatio kunnossa, Viitala kertoo.

Kukaan ei voi oikein hidastaa tahtia.

professori Riitta Viitala

Työhyvinvointiin satsaaminen on erityisen tärkeää, mutta tässä taloudellisessa tilanteessa monia epäilyttää, mistä löytyvät rahat sen ylläpitoon.

– Erilaiset krempat lisääntyvät iän myötä ja se rasittaa työterveyttä, huokaillaan mistä se raha löytyy ja millä keinoilla saadaan ihmisten tuloskunto pidettyä koko työura. Työpaikoilla seurataan yksilötason suorituksia ja erilaiset palkitsemisjärjestelmät on kytketty niihin. Kukaan ei voi oikein hidastaa tahtia, Viitala kertoo.

Vaikeaa on myös Viitalan mukaan arvioida sitä, mikä työ on fyysisesti raskasta ja mikä ei. Esimerkiksi tietokoneella tehtävää työtä tai matkustamista ei koeta raskaaksi, vaikka ne voivat olla hyvinkin kuormittavia fyysisesti.

Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmää vetävän Viitalan mukaan toinen ääripää kokee hyvänä sen, että osaajat saadaan pidettyä töissä kauemmin. Esimerkiksi terveydenhuollon alalta on annettu barometrissä tämäntapaisia kannanottoja.

Henkilöstöjohtaminen avainasemassa

Ristiriitoja saattaa olla myös nuorempien ja vanhempien ikäryhmien suhtautumisessa toisiinsa.

– Nuoret voi puhua aika epäilevästi vanhimmasta ikäryhmästä ja heidän osaamisestaan, ja sitten taas vanhimmat puhuvat epäilevästi nuoremmasta sukupolvesta joka tulee töihin liian rennoin ottein, Viitala toteaa.

Voi keskittyä siihen mitä parhaiten osaa ja auttamaan muita.

professori Riitta Viitala

Toisaalta vanhin ikäryhmä voi olla työpaikalla myös seesteisen ilmapiirin luoja ja nuorempien opastaja. Psykologinen hyvinvointi on Viitalan mukaan U-käyrällä, eli pääsääntöisesti nuorimmat ja vanhimmat voivat psykologisesti parhaiten.

– Nuorimmat ovat hyvässä jamassa koska heillä ei ole niin suuria odotuksia, he voivat kehittyä ja oppia. Vanhimmassa päässä taas sellainen sisäinen rauha ja hyvinvointi työelämässä tulee sitä kautta että iso näyttö on annettu, voi keskittyä siihen mitä parhaiten osaa ja auttamaan muita, Viitala miettii.

Eläkeiän nosto vaatii Viitalan mukaan erityisen paljon henkilöstöjohtamiselta, sillä on suuri vaara, että se hoidetaan myös huonosti.

– Jos vanhimpien työntekijäryhmien osuuden lisääminen hoidetaan taitamattomasti, se voi tuottaa sellaisia sivumakuja mitä kukaan ei varmasti toivo. Se mitä kaikki toivoo on, että kun vanhimpien osuus työpaikoilla lisääntyy, että heistä saataisiin se paras irti, Viitala pohtii.