Vuoden taidetapaus Turussa: Wäinö Aaltosen Kultalilja taidekokoelmaan?

1920-luvulta peräisin oleva kullattu teos on noin metrin korkuinen. Turun kaupunginhallitukselle esitetään, että Kultalilja hankittaisiin yksityishenkilöltä Ruotsista. Veistoksesta maksettaisiin ensin 50 000 euroa ja myöhemmin vahvistettava loppuerä maksettaisiin vuonna 2015 kaunistamisrahaston mahdollisesta tuotosta.

kulttuuri
Wäinö Aaltosen Kultalilja-teos
Turun museokeskus

Turun kaupunki on lisäämässä taidekokoelmiinsa Wäinö Aaltosen Kultalilja-puuveistoksen. 1920-luvulta peräisin oleva kullattu teos on noin metrin korkuinen. Turun kaupunginhallitukselle esitetään, että Kultalilja hankittaisiin yksityishenkilöltä Ruotsista.

Kaupungin tiedotteessa kerrotaan, että Kultalilja-veistos on taidehistoriallisesti erittäin arvokas ja se edustaa Wäinö Aaltosen taiteen huippukautta. Arvoa lisää kaupungin mukaan se, että Wäinö Aaltosen huippukauden merkkiteokset ovat lähes poikkeuksetta museokokoelmissa eikä niitä ole juuri koskaan myynnissä.

Hankinta rahoitettaisiin kaupungin hallinnoiman kaunistamisrahaston varoista. Veistoksesta maksettaisiin ensin 50 000 euroa ja myöhemmin vahvistettava loppuerä maksettaisiin vuonna 2015 kaunistamisrahaston mahdollisesta tuotosta. Veistoksen lopullinen hinta vahvistettaisiin ennen ensimmäisen maksuerän suoritusta.

Kultaliljalla on suora yhteys Turun historiaan

Turun kaupunki pitää Kultaliljan päätymistä myyntiin yhtenä vuoden taidetapauksena. Wäinö Aaltosen veistoksen merkitystä korostaa se, että teos sitoutuu harvinaisella tavalla Turun historiaan ja imagoon.

Kaupungin ensimmäinen omin varoin hankkima julkinen taideteos on Runebergin puistossa sijaitseva punagraniittinen Turun Lilja. Teoksen juuressa on kuvattuna Turun vaakunan liljasymboli, jonka merkitystä myös Wäinö Aaltonen korosti myydessään teoksen Turun kaupungille.

Wäinö Aaltosen museon kokoelmaa alettiin kerätä vasta taiteilijan viimeisinä vuosina, joten kaupungin taidekokoelmissa on vain vähän Aaltosen varhaisen huippukauden veistoksia. Kaupungin mielestä Kultalilja täydentäisi Turun taidekokoelmaa oleellisesti.

Veistot päätyi Ruotsiin 30-luvun lopulla

Kultalilja-teos on ostettu Ruotsiin kaupungin arvion mukaan vuonna 1939 toiminnanjohtaja Helmer Enwallin kokoelmaan, mistä nykyinen omistaja on teoksen perinyt. Enwall oli tunnettu kulttuuripersoona, joka toimi muun muassa Turun Äbo Svenska teatterissa.

Viimeinen julkinen kuva kullatusta puuveistoksesta löytyy 12.1.1941 päivätystä Dagens Nyheter -lehdestä. Tuolloin Wäinö Aaltonen oli avaamassa suomalaisen sota-ajan kulttuuriviennin kannalta merkittävää näyttelyä Kansallismuseoon Tukholmaan. Samassa lehtiartikkelissa tuotiin esille veistoksen yhteys Turun Liljaan.

Lähteet: Turun kaupungin tiedote