Eduskuntatyön taustalla vaikuttavat kirjoittamattomat säännöt

Eduskunnan johtava tietoasiantuntija Timo Turja valmistelee harrastuksenaan väitöskirjaa täysistuntosalin puhetyylistä ja retoriikasta. Kirjoittamattomat säännöt ovat vaihdelleet eri aikoina, kuten myös se, mitä saa sanoa ja mitä ei. Kirjoittamattomia sääntöjä rikkova kansanedustaja ei saa sanktioita, mutta hän saattaa leimautua yhteistyökyvyttömäksi.

Kotimaa
Eduskuntatalo.
Anssi Leppänen / Yle

Tänä päivänä on sopimatonta, jos kansanedustaja loukkaa toisen kansanedustajan persoonallisuuden piirteitä tai ulkonäköä, mutta aina näin ei ole ollut.

– Esimerkiksi Urho Kekkonen kuuli paljon loukkauksia kaljustaan, mutta tällaista ei enää tapahdu, vaan kansanedustajan persoonaa kunnioitetaan, kertoo eduskunnan johtava tietoasiantuntija Timo Turja.

Turja valmistelee harrastuksenaan väitöskirjaa eduskunnan täysistunnon retoriikasta. Hän on huomannut, että samalla kun jotkut normit ovat kiristyneet, toiset ovat löystyneet.

– Ennen oli tapana, että kansanedustajilla oli tiettyjä aiheita, joista ei saanut puhua loukkaavasti. He eivät saaneet arvioida kriittisesti tai reippain sanakääntein yksittäistä lakia tai lainsäätäjän tehtävää. He eivät saaneet sanoa, että tämä laki nyt on tällaista näpertelyä, mutta se on nykyään suotavaa ja tavallista.

Tilannetaju vaikuttaa kansanedustajan menestyksen taustalla

Turjan mukaan jokaisella puolueella ja kansanedustajalla on oma tapansa puhua.

– Menestyksellinen poliittinen puhetaito on oman tyylin ymmärtämistä ja soveltamista erilaisiin tilanteisiiin, mikä edellyttää hyvää tilannetajua.

Syyskuussa perussuomalaisten poliisikansanedustaja Simo Soukola paljasti turvanneensa pääministerin perhettä paljastaen työhönsä kuuluvaa luottamuksellista tietoa. Turja pitää tapahtunutta malliesimerkkinä kirjoittamattoman säännön rikkomisesta. Vastaavia tapauksia on ollut myös aiemmin.

– Salaiset, luottamukselliset ja keskeneräiset asiat ovat sellaisia, joista puhumista ei pidetä suotavana. Monia esimerkkitapauksia on, että kansanedustajat ovat puhuneet valiokunnissa olleista keskeneräisistä asioista ja vuotaneet niitä julkisuuten, mikä on aina saanut paljon paheksuntaa aikaan.

Myöskään puhemiehen ja poissaolevien kansanedustajien arvostelua ei hyväksytä täysistunnossa, koska nämä eivät voi vastata arvosteluun.

– Epäviralliset säännöt muuttuvat, eikä niistä anneta sanktioita, mutta niitä rikkova kansanedustaja ottaa riskin, että hän leimautuu yhteistyökyvyttömäksi.

Heikko hallitus saa aikaan kärkevää kielenkäyttöä

Hallituspohja on kuitenkin aina tärkein yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa kansanedustajien puhetyyliin, sanoo Turja.

– Historiassamme on ollut paljon vähemmistöhallituksia. Niiden aikana on käyty kaikkein kovinta ja aggressiivisinta retoriikkaa. Mitä heikompi hallitus, sitä helpommin kansanedustajille syntyy käsitys, että he voivat puheillaan kaataa hallituksen. Tämä näkyy terävänä ja agressiivisena kielenkäyttönä.