Ammattiliitot pitävät uutta eläkeratkaisua tasa-arvoisena

Useat ammattiliittojen edustajat pitävät uutta eläkeratkaisua lähtökohtaisesti hyvänä asiana. Yle Uutiset kokosi yhteen eri liittojen eläkeratkaisukommentteja.

Kotimaa

Erityisen innostuneita ammattiliitot ovat olleet uudesta eläkekarttumaa koskevasta ratkaisusta. Sitä pidetään aikaisempaa mallia tasa-arvoisempana – etenkin, jos asiaa tarkastellaan nuorten ja naisten näkökulmasta.

– Eläkekarttuma tulee olemaan jatkossa tasainen koko työuran ajalta eikä palkansaajan työeläkemaksua enää vähennetä työeläkkeen perustana olevasta palkasta, jolloin eläke lasketaan täydestä palkasta toisin kuin aiemmin. Perhevapaiden eläkekertymiin ei kosketa, mikä on naisvaltaisen Tehyn kannalta tärkeä tasa-arvokysymys. Myös työeläkemaksujen taso on sovittu nyt pitkäksi aikaa kestävälle tasolle, sanoo Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.

– Uudistus turvaa nuorten tulevien eläkkeiden tason paremmin kuin nykyinen järjestelmä. Tämä on sukupolvien välistä solidaarisuutta. Nykyjärjestelmä kohtelee kaltoin niitä, jotka menevät nuorena töihin ja jäävät vastaavasti aiemmin eläkkeelle, sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Eläkeikä 65 vuoteen

Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen 63 vuodesta 65 vuoteen sen sijaan jakaa jo hieman liittojen mielipiteitä.

_– _Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen on toki hankala asia. Kokonaisuuden kannalta tärkeämpää kuitenkin oli, että eläkkeiden rahoitus järjestetään niin, ettemme siirrä rahoitusvajetta pelkästään nuorille sukupolville, sanoo Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simola.

– Keskimääräisen elinajanodotteen kasvu on ollut tiedossa pitkään. Hyvä että vanhuuseläkeikä nyt taas palautetaan 65 vuoteen. Näyttää siltä, että vuoden 2005 eläkeuudistuksessa toteutettu alimman vanhuuseläkeikärajan pudottaminen kahdella vuodella oli virhe, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

Palvelualojen ammattiliitto PAM pitää työkyvyttömyyseläkkeiden tason nousua hyvänä saavutuksena, mutta varhennetun vanhuuseläkkeen uudesta mallista liitto ei pahemmin innostu.

– Kovin paljon varhennetun mallista ei voi iloita, koska eläkkeen taso verrattuna nykyiseen osa-aikaeläkkeeseen on vähennysten jälkeen matalampi, mutta tämä on kuitenkin yksi uusi malli niille, joille se taloudellisesti on hyödynnettävissä. Varsinainen innovaatio on kuitenkin työuraeläke, joka mahdollistaa pitkän ja raskaan työuran tehneille mahdollisuuden jäädä eläkkeelle 38 vuoden työputken jälkeen. Työterveyshuolto arvioi työn kuluttavuutta, ja työkyvyn alentumista ja nykyistä työkyvyttömyyseläkettä lievemmin kriteerein ihminen voi päästä eläkkeelle. Tämähän on monessa palvelualan ammatissa arkea, eli työvuosia on takana todella paljon ja raskaan fyysisen työn tekeminen on yksinkertaisesti mahdotonta, sanoo PAMin puheenjohtaja Ann Selin.

"Koulutetuille lasku"

Kaikki eivät suinkaan ole ratkaisuun tyytyväisiä. Suomen Ekonomiliitto lyttää ratkaisun ja sanoo, että koulutetuille jäi sopimuksesta kotiin viemisiksi ainoastaan lasku. Ekonomiliitto tukee Akavan päätöstä siitä, ettei se allekirjoita sopimusta.

– Eläkejärjestelmää on tuskaisesti yritetty uudistaa vuositolkulla ja nyt viimeisen pakon edessä saavutettiin tulos, jota kaikki eivät edes hyväksy. Jos koko työmarkkinaa ei edes haluta pitää mukana, sopimiseen perustuvan neuvottelujärjestelmän uskottavuus kärsii pahasti. Työmarkkinajärjestöjen on jatkossa kyettävä tehokkaampaan ja vastuullisempaan päätöksentekoon, jos haluamme säilyttää oikeutuksemme yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, sanoo Suomen Ekonomiliiton puheenjohtaja Timo Saranpää.