Työsuhdepyöriä käyttävä yritys: Terveydelle on vaikea laittaa hintalappua

Sponda Oyj:n Helsingin toimipisteessä jo melkein puolet työntekijöistä polkee vuokrapyörällä. Työsuhdepyörällä saa ajella myös vapaa-aikana. Työnantajalle pyörä toki maksaa, mutta jos työntekijä fillaroi itsensä terveemmäksi, rahat saattavat tulla moninkertaisina takaisin.

Kotimaa
Polkupyörät
Mari Nupponen / Yle

Kymmenet työntekijät fillaroivat työntajansa tarjoamalla työsuhdepyörillä töihin Spondan Korkeavuorenkadun toimipisteeseen.

Toki polkupyörien hankkiminen maksaa työnantajalle siinä missä muutkin luontoisedut, mutta henkilöstöpäällikkö Heli Mäkelä muistuttaa, että työntekijöiden hyvinvointi ja terveys ovat rahassa mittaamattomia hytötyjä.

– Jos ajatellaan esimerkiksi puhelinetua, joka tarjotaan ihmisille nykyään varmaan joka paikassa, niin se maksaa kaksikymmentä euroa kuukaudessa. Sellainen vähän halvemman hintaluokan pyörä maksaa saman verran kuin kaksi puhelinta kuukaudessa.

– Pyörästä ei sitten enää kuukausittain tule enää käyttömaksuja työntantajalle, mutta puhelimesta työnantaja maksaa lisäksi niistä puheluista.

– Terveydelle on aika vaikeaa laittaa hintalappua. Yksi sairauspoissaolopäivä maksaa aika paljon. Jos niitä pystyy vähänkin vähentämään, niin pyöräkustannukset tulevat kyllä aika äkkiä maksettua.

– Lisäksi pyöräily on sellainen laji, että se vaikuttaa erityisen paljon ehkäisevästi elintapasairauksiin. Ne ovat asioista, jotka alkavat näkyä vasta tulevaisuudessa.

Jos työmatkafillari lisää työntekijän liikuntainnostusta muutenkin, liikunnan hyödyt tietenkin lankeavat myös työnantajalle.

"Käytän firman fillaria myös vapaa-ajalla"

Asiakkuuspäällikkö Pasi Riikonen ajelee työsuhdefillarilla töihin kesät talvet.

– Ajan Ruskesuolta keskustaan pyörällä alle vartissa. Autolla matkaan menee jopa puoli tuntia. Nopein tapa tulla töhin on fillaroida, toiseksi nopeimmim pääsee juosten, kolmanneksi nopein on auto, Riikonen laskee.

Riikonen käyttää yrityksen polkupyörää myös vapaa-ajallaan.

– Ei siitä tule matkaa kuin 10 kilometriä yhteensä, mutta sellaisina päivinä, kun tarvitsen enemmän liikuntaa, niin saatan kieppaista Espoon kautta. Silloin matkaa tulee pikkasen enemmän, Riikonen kertoo.

– Käytän firman fillaria liikuntaan ja se on myös viikonloppuisinkin käytössä. Kyllä sillä tulee aika paljon ajeltua.

Riikoselle maksettavaa fillarista jää pari kymppiä kuussa. Rahalla saa pyörän, kypärän, lisävarusteet ja huollot.

Kahden vuoden leasing-sopimuskauden päätytyttyä hän voi ostaa fillarin itselleen maksamalla neljäsosan pyörän hinnasta.

Liisatuilla pyörillä polkevat sekä koodarit että satamajätkät 

Spondan lisäksi leasing-sopimuksen Suomen Työsuhdepyörä Oy:n kanssa on tehnyt jo noin 50 erityyppistä yritystä, joukossa muun muassa Rovio ja Helsingin Satama.

Suomen Työsuhdepyörästä kerrotaan, että yrityksen kautta hankituilla pyörillä ajelee jo muutama sata työmatkalaista eri puolilla Suomea.

Epävarma taloustilanne näkyy kuitenkin myös työsuhdefillarialalla: yritykset eivät juuri tällä hetkellä ole olleet erityisen innokkaita hankkimaan fillareita työntekijöilleen.

Verottaja kertoo, että työsuhdepyörän hankkiminen työntekijälle on luontoisetu, jota ei erikseen verotuksessa eritellä toisin kuin auto-, asunto- tai puhelinetu. Tämän takia työsuhdepolkijoiden tarkkaa määrää on vaikea arvioida. Yritys voi ostaa myös fillarit työntekijöille suoraan ilman leasing-yritystä.