Eläkevyyhti ei yössä muutu

Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Ismo Risku pitää hyväksyttyä eläkeratkaisua tavoitteiden mukaisena ja oikean suuntaisena. Hän kuitenkin muistuttaa, että siinä on paljon yksityiskohtia, jotka vaativat vielä tarkentamista.

Kotimaa

Asiat eivät muutu hetkessä millään tavalla, vaan kyseessä ovat pitkän aikavälin rakenteelliset muutokset. Eläkeuudistuksella on potentiaalia muuttaa esimerkiksi työuran pituutta, eläketasoa ja eläkekustannuksia.
Riskun mukaan parhaassa tapauksessa uudistuksesta hyötyvät kaikki suomalaiset.

– Jos ihmiset ovat pidempään töissä ja julkisen talouden tasapainoa saadaan parempaan kuntoon, silloin nekin, jotka eivät ole työelämässä hyötyvät epäsuorasti.

Uudistuksen myötä töitä täytyy tehdä pidempään, joten vapaa-aikaa menetetään. Varsinaisia häviäjiä Risku ei kuitenkaan uudistuksessa näe.

– Joku ihminen saattaa katsoa joidenkin vuosien kuluttua, että olisi vanhan lainsäädännön mukaan ollut oikeutettu isompaan eläkkeeseen. Mutta niin on monessa muussakin asiassa, jos nykyistä lainsäädäntöä verrataan aiempiin.

– Näitä voittajia ja häviäjiä pohtiessa kannattaa muistaa, että se vaihtoehto, että jotain uudistusta ei olisi tehty, olisi kokonaisuudessaan ollut kuitenkin ehkä heikompi vaihtoehto.

"Sopii perinteeseen"

Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee 65 vuoteen, mutta henkisesti tai fyysisesti raskaassa työssä olevat voivat hakea työuraeläkkeelle jo 63 vuoden iässä. Riskun mukaan periaate on hyvä ja sille oli tarve, mutta riskinä on, että se saattaa vesittää uudistuksen päätavoitteita.

Risku pitää tärkeänä, että kyseessä ei ole ammatillinen eläke, vaan sitä haetaan yksilöllisesti.
– Se sopii siihen perinteeseen, mikä meillä on, että eri sektoreilla olevat ihmiset ovat samassa asemassa. Että ei ole aloja, joissa olisi erilaiset eläke-edut kuin toisilla.