Sokeripäiväkirjat paljastavat: Suomalaislapset syövät liikaa sokeria

Koululaisten karkkipäivä on jäämässä historiaan. Yle Turun tekemän selvityksen mukaan suurin osa koululaisista syö sokeripitoisia herkkuja lähes päivittäin. Runsas ja säännöllinen sokerin nauttiminen reikiinnyttää hampaita ja kasvattaa ylipainoa.

terveys
Irtokarkkeja kaupan hyllyssä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Yle Turku haastatteli kahta kuutosluokkaa Ruskolla ja Vahdolla sokerin kulutuksesta. Luokat pitivät päiväkirjaa viiden päivän ajan sokeripitoisten herkkujen syömisestä. Tulos yllätti monet.

– Oletin, että lapset syövät paljon sokeria. Mutta silti tulos yllätti, että herkkuja meneekin päivittäin, sanoo kouluterveydenhoitaja Paula Heilimö Ruskon kirkonkylänkoulusta.

Liikaa tulee syötyä. Välillä menee karkkipussi päivässä. Hampaat siinä menee ja tulee liian vilkkaaksi

Veikko Lehtimäki, 6A-luokka

Tulosten mukaan kolmannes vastaajista söi karkkia tai suklaata ainakin joka toinen päivä. Kun listaan lisätään pullat, jäätelöt, jugurtit, mehut ja limsat, alkaa koko sokerikuva paljastua. Yhtä oppilasta lukuunottamatta kaikki söivät niitä melkein päivittäin, osa erittäin runsaasti.

– Liikaa tulee syötyä. Välillä menee karkkipussi päivässä. Hampaat siinä menee ja tulee liian vilkkaaksi, myöntää Veikko Lehtimäki Ruskon kirkonkylän koulun 6A-luokalta.

Karkkipäivä historiaa

Karkkipäivä alkaa siis olla kuudesluokkalaisilla museotavaraa.

– Mitä vanhempia lapset ovat, sitä enemmän ostetaan esimerkiksi karkkia itse, eikä karkkipäivä kerran viikossa enää päde, Heilimö arvelee.

Ruskon kirkonkylän koulun pettajan Antti Ikosen mukaan vaihtelua oppilaiden välillä on kuitenkin paljon.

– Todella erilaisia elintapoja oppilailla on, osa elää hyvinkin kurinalaisesti ja osa taas enemmän niin, että mikä on hauskinta ja parasta sekä tekee juuri sitä mitä haluaa tehdä.

Herkut eivät kuulu perusruokavalioon

Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntijan Annikka Marniemen mukaan sokeripitoiset elintarvikkeet kuuluvat monen lapsiperheen arkeen. Lapset saavat sokeria etenkin mehuista, jugurteista ja karkeista. Moni syö herkkuja lähes päivittäin.

Esimerkiksi yhdessä maustetussa jugurtissa on noin kahdeksan palaa sokeria, samoin lasillisessa appelsiinimehua

Annikka Marniemi

– Esimerkiksi yhdessä maustetussa jugurtissa on noin kahdeksan palaa sokeria, samoin lasillisessa appelsiinimehua, Marniemi summaa.

Noin 12-vuotias lapsi saisi kuitenkin syödä korkeintaan 15 palan verran sokeria päivässä. Aikuisilla sama suositus on 22–23 sokeripalaa.

– Virvoitusjuomien, jäätelöiden ja keksien ei pitäisi kuulua perusruokavalioon, muistuttaa Marniemi.

Vastuu vanhemmilla

Runsas sokeri heijastuu jaksamiseen, järsii hampaita ja kerryttää kiloja. Aikuisena lihavuus altistaa sydän- ja verenkiertosairauksille. Runsas herkkujen syöminen voi olla pois myös terveellisemmän ruuan määrästä.

Kun makeaa syö aamupäivällä, ei kouluruoka välttämättä maistukaan ja ruokavalio yksipuolistuu.

– Jos ylipainoa on lapsena, sitä todennäköisesti on myös aikuisena, sanoo kouluterveydenhoitaja Paula Heilimö.

– Tottakai koulussakin pitää asiasta puhua, mutta vastuu on viime kädessä vanhemmilla. He kuitenkin näkevät parhaiten mitä lapsi syö ja ostavat kotikaappeihin ne ruuat, toteaa Heilimö.