Toivakan ihmeitä: 16.000 runon mies, meikitön Koriseva ja Jeesus muotihousuissa - kuuntele jutut ja katso kuvat

Radio kylässä kiertue löysi Toivakasta vahvoja persoonallisuuksia. Taiteilija Pellervo Lukumiehen kattomaalaukset kirkon katossa eivät jätä ketään kylmäksi. Salibandyn pelaajat tapaavat tangokuningatar Arja Korisevan meikittömänä verkkareissa. Ja Martti on rustannut jo 16.000 runoa - eikä juuri yhtään rakkausrunoa.

ilmiöt
Pellervo Lukumiehen kattomaalauksessa hippityylinen Jeesus pukeutuu muotihousuihin.
Pellervo Lukumiehen kattomaalauksessa hippityylinen Jeesus pukeutuu muotihousuihin.Arvo Vuorela / Yle

Lukumiehen kattomaalaukset kirkossa hätkähdyttävät edelleen

Aikanaan kiistaa herättäneiden Toivakan kirkon kattomaalausten takana on taiteilija Pellervo Lukumies Viisarimäestä. Toivakkalaisen taiteilijan raamatuntulkintoja pidettiin 1970-luvulla hyvin radikaaleina, mutta sittemmin kirkon katossa raidallisissa housuissa komeileva Jeesus kumppaneineen on kääntynyt kylän suurimmaksi nähtävyydeksi ja arvostetuksi taidonnäytteeksi.

Taiteen lisäksi Pellervo Lukumies on kehittänyt oman teoriansa muun muassa ajan venymisestä. Huhtikuussa 2015 Lukumies täyttää 80 vuotta.

Pellervo Lukumies täyttää huhtikuussa 2015 tasan 80 vuotta.
Pellervo Lukumies kiinnostui maalaamisesta jo kansakoulussa, jätti lukion kesken, valmistui Ateneumista 1958 ja palasi Toivakkaan vapaaksi taiteilijaksi.

Saako tangokuningatarta taklata salibandy-kentällä?

Toivakan oma tyttö Arja Koriseva on laulanut suomalaisten sydämissä jo neljännesvuosisadan ajan. Suosiosta huolimatta Koriseva on säilyttänyt kotinsa Toivakassa, josta on helppo lähteä keikoille ympäri maata.

Kotipaikkakunnalla maankuulu artistikin voi pelata salibandya perunaverkkareissa ja ilman ripsiväriä, mutta saako tangokuningatarta taklata?

Arja Koriseva tunnustaa olevansa ihan hillitön penkkiurheilija.
Arja Koriseva ei ujostele mennä verkkareissa ja meikittömänä pelaamaan salibandya.

Koivuklapiharrastus muuttui Markulla työksi

Kymmenen vuotta sivutoimisesti koivuhalkoja toimittanut Markku Korhonen ryhtyi kesällä täysipäiväiseksi yrittäjäksi ja nyt klapikone pilkkoo kolmen metrin koivurungoista standardimittaista polttopuuta aamusta iltaan.

Toivakan Klapi toimittaa Jyväskylän lähialueelle sisäsiistejä polttopuita käteviin säkkeihin pakattuna. Yrittäjän puhelin on aina päällä, mutta plussana työssä on puuntuoksuinen työympäristö vailla sisäilmaongelmia.

Markku Korhonen harrasti koivuklapituotuotantoa kymmenen  vuotta ennenkuin heittäytyi yrittäjäksi.
Markku Korhonen osti isältä tontin, kaupasta klapikoneen ja perusti Toivakan Klapin.

Toimittaja Siukonen jatkaa eläkkeellä kirjailijana

Timo Siukonen muutti 13-vuotiaana Jyväskylästä Helsinkiin, opiskeli, löysi vaimon ja urheilutoimittajapestin Helsingin Sanomista. Vuonna 1984 Timo muutti Toivakkaan ja jatkoi Hesarissa aluetoimittajana. Pari vuotta sitten, kuusikymppisenä, Siukonen jäi eläkkeelle ja kirjoittelee nyt tietokirjoja yrittäjänä.

Eläkkeellepääsy hektisestä työmaailmasta oli helpotus ja kauhulla Siukonen seuraa entistä hullummaksi kehittynyttä työmaailmaa.

Kirjoittamisen vastapainona Siukonen hoitaa alpakoita tai pyöräilee. Takana on jo seitsemän pyöräilyretkeä Ranskaan ja huristelu Rutalahden mäkeä alas 62 kilometrin tuntivauhdilla.

Eläkepäivinään toimittaja Timo Siukonen kirjoittaa kirjoja, hoitaa alpakoita ja pyöräilee Ranskassa.
Timo Siukonen viimeistelee parhaillaan Himosvuoren hiihtokeskuksen historiikkia. Sen jälkeen huilataan ja pyöräillään Ranskassa.

Syvänperä kehittää Toivakan Kotiseutukeskusta

Toivakan Pitäjäseuran puheenjohtaja Jouni Syvänperä seuratovereineen pitää huolta, että Vanhan Pappilan miljöö pysyy kunnossa. Suuriin remontteihin ei ole varaa, mutta pientä remonttia pappilassa tehdään jatkuvasti.

Pappilaan on luotu Kotiseutukeskus, joka koostuu varsinaisesta pappilasta, piharakennusten museoista, veteraanikorsusta ja perinnepolusta keskustassa.

Pitäjäseuran uusi hanke on siirtää Toivakan varikolta iso varasto pappilaan ja perustaa veteraanikorsun viereen ampumatarvikevarikkomuseo.

Toivakan Pitäjäseuran puheenjohtaja Jouni Syvänperä puuhaa Vanhaan Pappilaan seuraavaksi ampumatarvikevarikkomuseoa.
Vanhaan Pappilaan on syntynyt monipuolinen kotiseutukeskus, josta löytyy juhlatiloja, museo, kanttiinikorsu, kesäsauna ja perinnepolku.

Martti on rustannut 16.000 runoa

Runo-Martti aloitti runojen kirjoittamisen jo nuorena miehenä. Runoaihiota syntyi mm. seitsemän kilometrin koulumatkalla, joka kuljettiin kävellen, hiihtäen tai pyöräillen. 50 vuotta myöhemmin runoja on syntynyt yli 16.000.

Yksineläjälle rakkausrunot ovat jääneet pikkuisen taka-alalle. Luonnosta sen sijaan runonjuurta on löytynyt runsaasti. Koululaitosta Runo-Martti moittii kirjakielen suosimisesta ja murteiden hävittämisestä.

Toivakan vaakuna.
Runo-Martti on kirjoittanut 50 vuodessa yli 16.000 runoa.

Ruoka miehen tiellä pitää Toivakassakin

"Ruoka miehen tiellä pitää", sanoi Juhani Kauppinen Helsingistä, kun Upin Lounaskahvilaan Toivakassa suuntasi. Kotiruokaa tarjoavassa ravintolassa tapaa lounasaikaan paikallisen väen lisäksi myös satunnaisia ohikulkumatkalaisia. Hedelmäpelin ääreltä löytyvät oman kylän pojat ovat poikia myös Toivakassa.

Taina Pulkkinen kertoo Mikolle toivakkalaisten lounassuosikeista.
Toivakan ainoa lounasravintola Upin Lounaskahvila kokoaa sekä kylänmiehet että ohikulkijat nälkää karkottamaan. Kahvila toimii koko kirkonkylän olohuoneena.

Katso kuvagalleria Toivakan kyläilystä

Toivakan Klapin voimanlähteenä on luotettava Massey Ferguson traktori vuosimallia 1967.  Elina Kinos ja Mikko Maasola ovat nuorempia.
Toivakan Klapin voimanlähteenä on luotettava Massey Ferguson traktori vuosimallia 1967. Elina Kinos ja Mikko Maasola ovat nuorempia.Arvo Vuorela / Yle
Pirkko Tainio (vas.) kattoi aamukahvinpöydän klapikoneen puunsyöttöhihnalle
Pirkko Tainio (vas.) kattoi aamukahvinpöydän klapikoneen puunsyöttöhihnalleArvo Vuorela / Yle
Yhteen kuutioon mahtuu 12 säkillistä koivuklapeja.
Yhteen kuutioon mahtuu 12 säkillistä koivuklapeja.Arvo Vuorela / Yle
Vanha "Massikka" pyörittää väkevästi klapikonetta.
Vanha "Massikka" pyörittää väkevästi klapikonetta.Arvo Vuorela / Yle
Koivuhalot pilkotaan kuivumaan suurin metalliverkkohäkkeihin.
Koivuhalot pilkotaan kuivumaan suurin metalliverkkohäkkeihin.Elina Kinos / Yle
Atte Penttinen säätää radioyhteydet kuntoon monimedia-autossa ennen suoraa lähetystä.
Atte Penttinen säätää radioyhteydet kuntoon monimedia-autossa ennen suoraa lähetystä.Arvo Vuorela / Yle
Monimedia-autossa on moderni tekniikka.
Monimedia-autossa on moderni tekniikka.Arvo Vuorela / Yle
Arvo Vuorela taltio vanhan traktorin rouheaa soundia.
Arvo Vuorela taltio vanhan traktorin rouheaa soundia.Elina Kinos / Yle
32 senttiset koivuhalot pätkitään kolmen metrin parrusta, jonka Mikkokin jaksaa nostaa.
Arvo Vuorela / Yle
Elina Kinos ikuistaa koivuklapituotantoa Toivakassa.
Elina Kinos ikuistaa koivuklapituotantoa Toivakassa.Pirkko Tainio / Yle
Markku Korhonen näyttää kuinka klapikone toimii.
Markku Korhonen näyttää kuinka klapikone toimii.Arvo Vuorela / Yle
Katkaistut ja halkaistut koivuklapit siirtyvät liukuhihnaa pitkin kuivaushäkkeihin.
Katkaistut ja halkaistut koivuklapit siirtyvät liukuhihnaa pitkin kuivaushäkkeihin.Arvo Vuorela / Yle
Markku Korhonen harrasti koivuklapituotuotantoa kymmenen  vuotta ennenkuin heittäytyi yrittäjäksi.
Markku Korhonen harrasti koivuklapituotuotantoa kymmenen vuotta ennenkuin heittäytyi yrittäjäksi.Arvo Vuorela / Yle
Katkaistut ja halkaistut koivuhalot liukuhihnan alkupäässä.
Arvo Vuorela / Yle
Markku Korhosen mukaan tasapitkät ja säkitetyt koivuklapit on kätevä ja siisti polttopuuratkaisu.
Markku Korhosen mukaan tasapitkät ja säkitetyt koivuklapit on kätevä ja siisti polttopuuratkaisu.Arvo Vuorela / Yle
Radio kylässä syyskiertueen väliaikainen radiostudio pystytettiin Upin Lounaskahvilaan, sillä ulkoteltassa olisi ollut liian vilpoisaa.
Radio kylässä syyskiertueen väliaikainen radiostudio pystytettiin Upin Lounaskahvilaan, sillä ulkoteltassa olisi ollut liian vilpoisaa.Arvo Vuorela / Yle
Vanhat kuparipannut muistuttavat menneestä kahvikulttuurista Upin Lounaskahvilassa.
Vanhat kuparipannut muistuttavat menneestä kahvikulttuurista Upin Lounaskahvilassa.Arvo Vuorela / Yle
Timo Siukonen karautti radiolähetykseen polkupyörällä.
Timo Siukonen karautti radiolähetykseen polkupyörällä.Arvo Vuorela / Yle
Timo Siukosen mukaan Toivakassa tapahtuu koko ajan, vaikka ulkopuolisin silmin kylä näyttää hiljaiselta.
Timo Siukosen mukaan Toivakassa tapahtuu koko ajan, vaikka ulkopuolisin silmin kylä näyttää hiljaiselta.Arvo Vuorela / Yle
Eläkepäivinään toimittaja Timo Siukonen kirjoittaa kirjoja, hoitaa alpakoita ja pyöräilee Ranskassa.
Eläkepäivinään toimittaja Timo Siukonen kirjoittaa kirjoja, hoitaa alpakoita ja pyöräilee Ranskassa.
Toivakan Pitäjäseuran puheenjohtaja Jouni Syvänperä puuhaa Vanhaan Pappilaan seuraavaksi ampumatarvikevarikkomuseoa.
Toivakan Pitäjäseuran puheenjohtaja Jouni Syvänperä puuhaa Vanhaan Pappilaan seuraavaksi ampumatarvikevarikkomuseoa.Arvo Vuorela / Yle
Jouni Syvänperä johtaa Toivakan Pitäjäseuraa, joka omistaa Toivakan keskustassa Vanhan Pappilan rakennukset.
Jouni Syvänperä johtaa Toivakan Pitäjäseuraa, joka omistaa Toivakan keskustassa Vanhan Pappilan rakennukset.Arvo Vuorela / Yle
Vanhassa Pappilassa oli erilliset sisäänkäynnit asunto-osaan ja edustusosaan.
Vanhassa Pappilassa oli erilliset sisäänkäynnit asunto-osaan ja edustusosaan.Arvo Vuorela / Yle
Toivakan Vanhassa Pappilassa on useita komeita saleja.
Toivakan Vanhassa Pappilassa on useita komeita saleja.Arvo Vuorela / Yle
Vanhan Pappilan seinillä on useita vanhoja seinäkelloja.
Vanhan Pappilan seinillä on useita vanhoja seinäkelloja.Arvo Vuorela / Yle
Vanhan Pappilan tiloissa järjestetään etenkin kesäisin monenlaisia juhlia.
Vanhan Pappilan tiloissa järjestetään etenkin kesäisin monenlaisia juhlia.Arvo Vuorela / Yle
Toivakan kirkkoherrana 1937-1967 toiminut Kalle Lukumies asui pitkään pappilassa. Muotokuvan pappilan seinälle maalasi poika Pellervo Lukumies.
Toivakan kirkkoherrana 1937-1967 toiminut Kalle Lukumies asui pitkään pappilassa. Muotokuvan pappilan seinälle maalasi poika Pellervo Lukumies.Arvo Vuorela / Yle
Toivakan ensimmäisenä kirkkoherrana vuosina 1910-1936 toimi Simo Korpela.
Toivakan ensimmäisenä kirkkoherrana vuosina 1910-1936 toimi Simo Korpela.Arvo Vuorela / Yle
Pappilan aitta on osa vuonna 2008 avattua Toivakan kotiseutukeskusta
Pappilan aitta on osa vuonna 2008 avattua Toivakan kotiseutukeskusta.Arvo Vuorela / Yle
Vanhan Pappilan aittaan on koottu mm. entisaikaisia maidonkäsittelyvälineitä.
Vanhan Pappilan aittaan on koottu mm. entisaikaisia maidonkäsittelyvälineitä.Arvo Vuorela / Yle
Maidon kuorimiseen suunniteltu linko, separaattori mahdollisti muun muassa teollisen meijeritoiminnan.
Maidon kuorimiseen suunniteltu linko, separaattori mahdollisti muun muassa teollisen meijeritoiminnan.Arvo Vuorela / Yle
Ennen sähköä valoa tuottivat valopetroolilamput.
Ennen sähköä valoa tuottivat valopetroolilamput.Arvo Vuorela / Yle
Tuohivirsut tehtiin koivusta kiskotuista noin tuuman levyisistä tuohisuikaleista. Nyt niiden sijasta suositaan mm. Reino-tossuja.
Tuohivirsut tehtiin koivusta kiskotuista noin tuuman levyisistä tuohisuikaleista. Nyt niiden sijasta suositaan mm. Reino-tossuja.Arvo Vuorela / Yle
Kahvipavut jauhettiin keittokuntoon kotona kahvimyllyillä. Kaupassa tai kotona jauhaminen on tullut uudelleen suosituksi sähköisillä myllyillä.
Kahvipavut jauhettiin keittokuntoon kotona kahvimyllyillä. Kaupassa tai kotona jauhaminen on tullut uudelleen suosituksi sähköisillä myllyillä.Arvo Vuorela / Yle
Pitäjäseuran ylläpitämällä perinnepolulla voi tutustua Toivakan nähtävyyksiin, perinteisiin ja luontoon.
Pitäjäseuran ylläpitämällä perinnepolulla voi tutustua Toivakan nähtävyyksiin, perinteisiin ja luontoon.Arvo Vuorela / Yle
Toivakan kotiseutumuseon perusnäyttely sijaitsee Vanhan Pappilan ulkorakennuksessa kahdessa kerroksessa.
Toivakan kotiseutumuseon perusnäyttely sijaitsee Vanhan Pappilan ulkorakennuksessa kahdessa kerroksessa.Arvo Vuorela / Yle
Kotiseutumuseon näyttelyn kantava teema on talonpoikainen elämäntapa 1900-luvun alussa. Höylä ja höyläpenkki olivat tärkeitä työkaluja.
Kotiseutumuseon näyttelyn kantava teema on talonpoikainen elämäntapa 1900-luvun alussa. Höylä ja höyläpenkki olivat tärkeitä työkaluja.Arvo Vuorela / Yle
Kotiseutumuseo esittelee myös 1900-luvun alun metsätaloutta. Vuosirenkaallinen puukiekko on sahattu pappilan pihalta kaadetusta puusta.
Kotiseutumuseo esittelee myös 1900-luvun alun metsätaloutta. Vuosirenkaallinen puukiekko on sahattu pappilan pihalta kaadetusta puusta.Arvo Vuorela / Yle
Kaadetun puun kannosta syntyi pöytä pappilan saunan pihalle.
Kaadetun puun kannosta syntyi pöytä pappilan saunan pihalle.Arvo Vuorela / Yle
Arma Paimenpoika -sähköpaimen oli käytössä ainakin 1940-luvulla. Paimenpojaksi sanotaan vieläkin sähkölaitetta, joka kehittää sähköiseen karja-aitaan pulssivirran.
Arma Paimenpoika -sähköpaimen oli käytössä ainakin 1940-luvulla. Paimenpojaksi sanotaan vieläkin sähkölaitetta, joka kehittää sähköiseen karja-aitaan pulssivirran.Arvo Vuorela / Yle
Viikatteet ja sirpit olivat maatalaouden perustyökaluja "heinänteossa" 1900 -luvulla.
Viikatteet ja sirpit olivat maatalaouden perustyökaluja "heinänteossa" 1900 -luvulla.Arvo Vuorela / Yle
Talonpoikaisesine numero 57: tuohikontti.
Talonpoikaisesine numero 57: tuohikontti.Arvo Vuorela / Yle
Kotiseutumuseo on kaksikerroksinen.
Kotiseutumuseo on kaksikerroksinen.Arvo Vuorela / Yle
Hirsisen kanttiinikorsun viereen kaavailaan ampumatarvikevarikkomuseoa.
Hirsisen kanttiinikorsun viereen kaavailaan ampumatarvikevarikkomuseoa.Arvo Vuorela / Yle
Kanttiinikorsun pihalla seisoo vanha tykki.
Kanttiinikorsun pihalla seisoo vanha tykki.Arvo Vuorela / Yle
Kanttiinikorsu vaalii veteraanien perinteitä.
Kanttiinikorsu vaalii veteraanien perinteitä.Arvo Vuorela / Yle
Kanttiinkorsusta löytyy esineistöä ja kirjallisuutta sotavuosilta.
Kanttiinkorsusta löytyy esineistöä ja kirjallisuutta sotavuosilta.Arvo Vuorela / Yle
Kanttiinkorsin keittiön tarjoilu tupaan hoidetaan ison luukun kautta.
Kanttiinkorsin keittiön tarjoilu tupaan hoidetaan ison luukun kautta.Arvo Vuorela / Yle
Elina Kinos ja Mikko Maasola yllättivät mikrofoneineen Veikko Kovasen (vas.) ja Esko Laitisen kesken hedelmäpelin.
Elina Kinos ja Mikko Maasola yllättivät mikrofoneineen Veikko Kovasen (vas.) ja Esko Laitisen kesken hedelmäpelin.Arvo Vuorela / Yle
Taina Pulkkinen pyörittää lounastarjoilua Upin Lounaskahvilassa.
Taina Pulkkinen pyörittää lounastarjoilua Upin Lounaskahvilassa.Pirkko Tainio / Yle
Taina Pulkkinen kertoo Mikolle toivakkalaisten lounassuosikeista.
Taina Pulkkinen kertoo Mikolle toivakkalaisten lounassuosikeista.Arvo Vuorela / Yle
Aina kun Mikko Maasola lähtee radiokyläilemään, kuuntelijat tulevat moikkaamaan. Toivakassa Mikkoa tuli tapaamaan Saara Lehtonen.
Aina kun Mikko Maasola lähtee radiokyläilemään, kuuntelijat tulevat moikkaamaan. Toivakassa Mikkoa tuli tapaamaan Saara Lehtonen.Pirkko Tainio / Yle
Elina bongasi Juhani ja Kaisa Kauppisen ohikulkulounaan äärestä. Pirkko Tainio kuvaa.
Elina bongasi Juhani ja Kaisa Kauppisen ohikulkulounaan äärestä. Pirkko Tainio kuvaa.Arvo Vuorela / Yle
Pellervo Lukumies täyttää huhtikuussa 2015 tasan 80 vuotta.
Pellervo Lukumies täyttää huhtikuussa 2015 tasan 80 vuotta.Arvo Vuorela / Yle
Pellervo Lukumies on tyytyväinen, että maalaukset ovat pysyneet hyvin kirkon katossa.
Pellervo Lukumies on tyytyväinen, että maalaukset ovat pysyneet hyvin kirkon katossa.Arvo Vuorela / Yle
Arja Koriseva tunnustaa olevansa ihan hillitön penkkiurheilija.
Arja Koriseva palkittiin Vuoden Yrittäjänä ToivakassaArvo Vuorela / Yle
Arja Koriseva juhlii 25-vuotista uraansa konserttikiertueella Riku Niemi Orchestran kanssa. Joulukiertue on luvassa loppuvuodesta.
Arja Koriseva juhlii 25-vuotista uraansa konserttikiertueella Riku Niemi Orchestran kanssa. Joulukiertue on luvassa loppuvuodesta.Arvo Vuorela / Yle
Arkkitehti L. I. Lindqvistin suunnitelema Toivakan kirkko rakennettiin Syrjäharjulle vuosina 1879–1882.
Arkkitehti L. I. Lindqvistin suunnitelema Toivakan kirkko rakennettiin Syrjäharjulle vuosina 1879–1882.Arvo Vuorela / Yle
Kellotapuli rakennettiin ennen kirkkoa jo vuonna 1871.
Kellotapuli rakennettiin ennen kirkkoa jo vuonna 1871.Arvo Vuorela / Yle
Kattomaalaukset hallitsevat Toivakan kirkon sisämaisemaa.
Kattomaalaukset hallitsevat Toivakan kirkon sisämaisemaa.Arvo Vuorela / Yle
Lukumies uudisti Alvar Aallon kattomaalaukset oman sielun ja persoonan mukaan.
Lukumies uudisti Alvar Aallon kattomaalaukset oman sielun ja persoonan mukaan.Arvo Vuorela / Yle
Pellervo Lukumiehen kattomaalauksessa hippityylinen Jeesus pukeutuu muotihousuihin.
Pellervo Lukumiehen kattomaalauksessa hippityylinen Jeesus pukeutuu muotihousuihin.Arvo Vuorela / Yle
Pellervo Lukumies uudisti perusteellisesti Alvar Aallon aiemmat kattomaalaukset vuosina 1972-73.
Pellervo Lukumies uudisti perusteellisesti Alvar Aallon aiemmat kattomaalaukset vuosina 1972-73.Arvo Vuorela / Yle
Silloinen Toivakan kirkkoherra pahoitti mielensä Lukumiehen maalauksista eikä päästänyt taiteilijaa hetkeen kirkkoon.
Silloinen Toivakan kirkkoherra pahoitti mielensä Lukumiehen maalauksista eikä päästänyt taiteilijaa hetkeen kirkkoon.Arvo Vuorela / Yle
Tämän maalauksen Pellervo Lukumies maalasi kirkon kattoon peilikuvana.
Tämän maalauksen Pellervo Lukumies maalasi kirkon kattoon peilikuvana.Arvo Vuorela / Yle
Lukumies maalasi räväköitä kuvia myöskin urkuparven taakse.
Lukumies maalasi räväköitä kuvia myöskin urkuparven taakse.Arvo Vuorela / Yle
Poptaiteen, Raamatun ja Kalevalan pohjalta syntyneet maalaukset ovat nyt Toivakan matkailuvaltti.
Poptaiteen, Raamatun ja Kalevalan pohjalta syntyneet maalaukset ovat nyt Toivakan matkailuvaltti.Arvo Vuorela / Yle
Mikko ja Pirkko peukuttavat: suora lähetys meni putkeen. Elinaan iski silmitön karkkihimo.
Mikko ja Pirkko peukuttavat: suora lähetys meni putkeen. Elinaan iski silmitön karkkihimo.Arvo Vuorela / Yle
Ylikomisario Rauno Repomies vahtii, ettei Atte hurjastele paluumatkalla.
Ylikomisario Rauno Repomies vahtii, ettei Atte hurjastele paluumatkalla.Arvo Vuorela / Yle