Psykoterapeutti: Lapsen uhkailu, mitätöinti ja jäähylle laittaminen ovat kuritusväkivaltaa

Näkemykset eri kasvatuskeinojen vaikutuksista lapsen kasvuun ja kehitykseen muuttuvat uusien tutkimustulosten myötä. Ensi- ja turvakotien liiton psykoterapeutti Kaisa Lumijärvi sanoo, että myös henkinen väkivalta on kuritusväkivaltaa.

terveys
Nukke, jonka kädet peittävät kasvot.
Marja Airio / Lehtikuva

Lapselle annettu luunappi, tukistaminen tai lapsen lyöminen tunnistetaan yleensä kuritusväkivallaksi. Nykykäsityksen mukaan kuitenkin myös mitätöinti, uhkailu ja eristäminen ovat kuritusväkivaltaa. Ensi- ja turvakotien liiton psykoterapeutti Kaisa Lumijärvi sanoo, että moni aikuinen ei tunnistakaan käyttämiään kasvatuskeinoja henkiseksi väkivallaksi.

– Esimerkiksi tämä jäähypenkki, eli että laitetaan lapsi jäähylle, kun hän on tehnyt jotain sopimatonta. Vielä kymmenisen vuotta sitten se oli suositeltava rangaistus. Nykytutkimuksen valossa tiedämme, että varsinkaan hyvin pienellä lapsella ei ole keinoja säädellä itse käyttäytymistään tai tunnetilojaan, ja hän tarvitsisi silloin siihen apua aikuiselta. Sillä hetkellä yksin jättäminen on tuhoisaa, toteaa Lumijärvi.

Kun vanhempi näyttää hankalalla hetkellä mallia tunteiden säätelyssä, myös lapsi oppii.

– Tässäkään ei ole syytä syyllistää vanhempia, vaan miettiä, millä keinoin päästään eteenpäin. Jos on vaikea hillitä omat hermonsa, voi esimerkiksi ihan ensimmäiseksi yrittää hengittää rauhallisesti, pohtii Lumijärvi.

Lumijärvi muistuttaa, että kaikilla ihmisillä on tarve läheisyyteen. Lumijärven mielestä olennaista on, että vanhempi etsii myönteisiä keinoja asettaa rutiineja ja rajoja. Kasvatus ei ole ei-sanan hokemista, vaan opastusta ja yhdessä tekemistä vanhemman kanssa.

Kun oma jaksaminen on kotona koetuksella ja keinot tuntuvat loppuneen, Lumijärvi kannustaa hakemaan apua esimerkiksi neuvolasta tai Ensi- ja turvakotien liitosta.

– Kenenkään ei pitäisi joutua kasvattamaan lasta yksin. Vanhemman väsymys on suurin riskitekijä lapsen kaltoinkohtelulle.

Myös henkinen väkivalta siirtyy sukupolvelta toiselle

Kuten ruumiillinen väkivalta, myös henkinen väkivalta siirtyy helposti sukupolvelta toiselle. Lumijärvi haastaa vanhemmat miettimään, millaista kohtelua on itse saanut osakseen lapsena.

Väkivalta loukkaa aina lapsen ihmisoikeuksia ja jättää lapseen kokemuksen, että hän ei ole arvokas ja rakastettu. Sillä on kauaskantoiset vaikutukset lapsuudesta aikuisuuteen.

– Meille on ehkä jäänyt kasvatusperinteeseen sellainen asenne, että routa porsaan kotiin ajaa. Laitetaan lapsi kylmään ja ajatellaan, että kyllä hän siellä pärjää.

Kuritusväkivalta on Lumijärven mukaan joillakin aikuisilla syvällä asenteessa, keinona pitää yllä omaa auktoriteettia kotona. Lyhyellä aikavälilä moni kuritusväkivallan keino näyttää siinä mielessä toimivan, että se saa lapsen tottelemaan, mutta pitkällä aikavälillä se tuottaa päinvastaisia tuloksia.

– Lapsista tulee aggressiivisia, heillä on käytöshäiriöitä enemmän. Lisäksi tulee pulmia lapsen itsetunnossa. Jos lapsi elää jatkuvasti väkivaltaisessa ilmapiirissä, lapsen stressitasot nousevat. Tämä taas vaikuttaa monella tapaa esimerkiksi hormonijärjestelmiin, toteaa Lumijärvi.