Selvitysmies: Talvivaara tarvitsisi 100–200 miljoonaa lisärahoitusta

Pekka Perän mukaan kaivostoiminta saataisiin käynnistettyä täysin vähän yli kuukaudessa, jos rahat saadaan. Yrityssaneerausesityksen mukaan 97–99 prosenttia yhtiöiden veloista olisi leikattava.

Kotimaa
Pekka Perä
Pekka PeräYle

Talvivaaran kaivosyhtiöt tarvitsisivat välittömästi ainakin 100–200 miljoonaa euroa lisärahoitusta, jotta kaivostoiminta voitaisiin käynnistää, arvioi selvitysmies Pekka Jaatinen.

– Julkisuudessahan yhtiö esitti jo vuoden 2013 loppupuolella, että jotta tästä päästäisiin erinomaisesti eteenpäin, pitää hakea riittävän suurta uutta pääomaa. On selvää, että sen riittävän suuren uuden pääoman täytyy olla vähintään 100–200 miljoonan haarukassa, mieluummin ylöspäin kuin alaspäin, jotta turvataan pitkäjänteisesti toiminnan eteenpäin vieminen, Jaatinen sanoi tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Jaatinen esitteli tilaisuudessa Talvivaaran yhtiöiden yrityssaneerausesitystä, jonka mukaan 97–99 prosenttia yhteensä 1 434 miljoonan euron etuoikeudettomista veloista on leikattava.

Jotta yrityssaneeraus voisi toteutua, velkojien tulee hyväksyä esitys. Yrityssaneerauksessa velkojien on jäätävä voitolle verrattuna siihen, minkä osuuden veloista he saisivat konkurssitapauksessa.

Jaatinen kertoi, että selvityksen teon aikana on oltu yhteydessä osaan velkojista.

– On pankkeja, on valtion Finnveraa, on muita velkojia, joiden kanssa on keskusteltu, miten tätä voisi viedä rakentavasti eteenpäin.

Tiedotustilaisuudessa Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä sanoi, että jos lisärahoitusta saadaan, kaivostoiminta saadaan täyteen vauhtiin hiukan yli kuukaudessa ja pienen mittakaavan louhinta voidaan aloittaa vielä nopeammin.

"Olosuhteisiin nähden mennyt hyvin"

Osavuosikatsausta esitellyt Perä sanoi, että yhtiöllä on mennyt olosuhteisiin nähden hyvin.

– Meillä on ollut erittäin rankka vuosi. Tunnusluvut eivät olisi normaalitilanteessa mitenkään hyväksyttäviä, mutta nykyisessä tilanteessa niihin pitää olla jossain määrin tyytyväinen.

Talvivaaran nikkelintuotantoa hidastavat tällä hetkellä valmiiden malmikasojen purku ja louhinnan tarvitsema rahoituspäätös.

– Meillä on ollut tuotantokaudella nikkelikasojen purkua. Kun ne kovettuvat, niitä on hidas purkaa. Mutta kesällä tehdyssä purkukokeessa kävi ilmi, että voimme tehokkaasti purkaa vanhoja kasoja asfalttijyrsimellä.

Uuden malmin louhinta vaatii enemmän varoja ja sitä ei Perän mukaan saada käyntiin, ennen kuin pitkän aikavälin rahoitusratkaisu on syntynyt.

– Valitettavasti ennen kuin päästään uuteen nousuun, saadaan purku alta pois ja uuden malmin louhinta käyntiin, niin yhtiön suunta jatkuu vielä vähän aikaa alaspäin.

Perä puolusti purkuputken rakentamista

Talvivaaran päästövesien vaikutukset ympäröivään luontoon ovat Perän mukaan menossa parempaan suuntaan. Mittaustuloksia tiedotustilaisuudessa esitellyt toimitusjohtaja totesi, että pohjoissuunnassa ongelmia on lähinnä ensimmäisen suuremman vesialueen, Salmisen, syvänteissä, joissa sulfaattipitoisuudet ovat yhä korkealla.

– Olemme pyytäneet ympäristölupaa, jotta pääsisimme puhdistamaan sitä.

Hän uskoo, että myös eteläpuolella Kivijärven syvänteitä joudutaan kunnostamaan. Muuten pitoisuudet ovat Perän mukaan marginaalisia.

Ympäristövaikutuksiin yritetään puuttua myös hyväksymisprosessissa olevalla purkuputkella. Perä sanoo ymmärtävänsä, että se aiheuttaa huolta paikallisissa asukkaissa, mutta toistaa putken auttavan ympäristöä.

– Esitetyn purkuputken ideana on se, että ohittaisimme pienemmät ja herkemmin vaurioituvat vesistöt putkella. Se johdettaisiin suoraan suurempaan vesistöön, jossa päästöt laimenisivat välittömästi tasoille, joissa ei ole kerrostumisen vaaraa tai vaikutuksia.

Perällä ja kolmella muulla Talvivaaran johtohahmolla on niskoillaan syyte ympäristörikoksesta kipsisakka-altaan vuotoon liittyen. Perä mainitsi asian vain lyhyesti katsauksessaan.

– Toivon vaan, että tämä oikeudenkäynti tullaan käymään oikeussalissa eikä lehdistössä.